Lomamatkailu Lähi-itään vähenee, professori uskoo – "Aika harva suomalainen haluaa ottaa riskiä"

Lähi-idän tämänhetkisellä tilanteella on pitkäaikaisia vaikutuksia lomalentoihin alueelle, uskoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Jaakko Aspara. Vaikka sotatoimet Iranissa ja lähialueilla päättyisivät piankin, etenkin lomamatkailu alueelle vähenee, Aspara ennustaa STT:lle.

– Vaikka lennot palautuisivat normaaleiksi, varmasti aika harva suomalainen haluaa ottaa tulevaisuudessa riskiä, että lentoja perutaan ja lomalta ei pääse takaisin kotiin, Aspara sanoo.

Yksi Lähi-itään matkustamista hillitsevä tekijä voi olla Asparan mukaan myös pelko paluukustannusten moninkertaistumisesta. Ulkoministeriön maanantaina Arabiemiraateista palanneille suomalaisille järjestämän kotiutuslennon hinta matkustajaa kohti oli reilut 1 200 euroa.

Esimerkiksi Arabiemiraattien ja Qatarin lentokentät ovat muodostuneet valtaviksi kansainvälisen lentoliikenteen solmukohdiksi erityisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja suljettua ilmatilansa.

Asparan mukaan kansainväliset lentoyhtiöt joutuvat miettimään, voivatko ne luottaa lentoliikenteen solmukohtiin jatkossa ainakaan nykyisissä määrin, sillä alueella tapahtuvia sotatoimia on vaikea ennustaa.

Suomalaiset lomamatkustavat Asparan mukaan paljon muun muassa Dubaihin Arabiemiraatteihin. Maassa myös asuu paljon suomalaisia. Heille tilanne on huono, mutta yleisesti suomalaiset eivät ole lentomatkustamisen kannalta huonommassa tilanteessa kuin muidenkaan maiden kansalaiset.

– Tämä tilanne koskee kyllä melkein ihan kaikkia maailmanlaajuisesti, Aspara sanoo.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti lentoliikennettä, mutta nykyinen tilanne on Asparan mukaan erittäin poikkeuksellinen. Yhdysvallat ja Israel eivät ole kertoneet selvästi, missä vaiheessa hyökkäys on ja mitkä niiden tavoitteet ovat. Iran on vastannut hyökkäämällä ohjuksilla myös naapurimaihinsa.

– Ehkä Irakin sodan aloitus vuonna 2003 oli tämän saman mittaluokan asia.

Epävakaasta alueesta puhuttaessa on kysymys Asparan mukaan myös mielikuvista ja koetuista riskeistä.

– Kyllähän tässä jää takaraivoon sekä lentoyhtiöille että lentomatkustajille koettu mielikuva ja koettu riski siitä, että lentoja perutaan Lähi-idän alueella jatkossakin. Se mielikuva ja riski jäävät varmasti elämään kuukausiksi tai vuosiksi.

Analyysiyhtiö Inderesin analyytikon Kaisa Vanha-Perttulan mukaan lentoyhtiöiden toimintaympäristö on hyvin herkkä geopoliittisille kriiseille.

– Lentoyhtiöiden toimintaympäristö on luonteeltaan altis geopoliittisille häiriöille, ja vastaavanlaisia tilanteita on nähty alalla useaan otteeseen myös viime vuosina, Vanha-Perttula sanoo STT:lle.

Vanha-Perttulan mukaan tilanteen vaikutukset Finnairin liiketoimintaan ovat olleet toistaiseksi hyvin rajalliset ja luultavasti myös jäävät sellaisiksi. Lähi-idän liikenteen osuus Finnairin liikevaihdosta on vain noin kolme prosenttia.

Finnairin osake on kuitenkin laskenut reilun viikon aikana yli kymmenen prosenttia.

– Tämä heijastelee ennen kaikkea markkinoiden huolta tilanteen mahdollisista vaikutuksista kuluttajakysyntään ja polttoaineen hintakehitykseen.

Vanha-Perttulan mukaan polttoaineen hinnan nousulla on lentosektorilla tyypillisesti dynaamisia vaikutuksia, eli lentoyhtiöt pyrkivät siirtämään kohonneita kustannuksia asiakkaille lippujen hintojen kautta.

Lentoyhtiö SAS ilmoitti tiistaina nostavansa hintojaan tilapäisesti lentopolttoaineen eli kerosiinin kallistumisen vuoksi. Finnairilta puolestaan kerrottiin tiistaina ainakin Ylelle ja Iltalehdelle, että lippujen hinnat tulevat nousemaan myös Finnairilla.

Vanha-Perttula uskoo, että kuluttajat eivät jää miettimään kriisejä.

– Historiallisesti matkustuskysyntä on kuitenkin palautunut kriisien jälkeen melko nopeasti.

Jos tilanne pitkittyy, lentoyhtiöillä on Vanha-Perttulan mukaan näytön paikka siinä, miten ne reagoivat tilanteeseen ja muuttuuko esimerkiksi lentoverkosto jollakin tavalla.