Lintilä käyttäisi elpymisrahoja muun muassa etätyön edistämiseen: "Valtion työpaikoista neljäsosan oltava jatkossa monipaikkaisia"
Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) aloitti seurueineen maanantaina Oulusta maakuntakiertueen, jonka tarkoituksena on kerätä alueilta näkemyksiä EU:n elpymisrahojen järkevästä käyttämisestä.
Yhtenä konkreettisena ehdotuksena Lintilä itse nosti apupaketin hyödyntämisen monipaikkaisuuden edistämisessä.
– Pitää olla selkeä tavoite, että valtion työpaikoista neljäsosa tulee olemaan tietyllä aikavälillä monipaikkaisia. En näe mitään estettä sille, että kasvun paketin myötä voidaan tehdä toimintaedellytyksiä tälle, hän sanoi.
Kaikkiaan 18 maakuntaan ennen lokakuun loppua ehtivän kiertueen tavoitteena on herätellä alueiden väki huomaamaan, että jaossa on Lintilän sanoin ”historiallisen suuri” potti elvytysrahaa, ja tuoda tietoa siitä, minkälaisiin hankkeisiin rahaa on mahdollista saada.
Tosin ministerillä ei ollut vielä tarkkoja vastauksia kaikkiin kysymyksiin.
– Komissio ei ole vielä pystynyt antamaan selkeitä ohjeita. Ne tarkentuvat koko ajan. Siksi olin hieman skeptinen tämän kiertueen järjestämisajankohdan suhteen, mutta tosiasia on, että ollaan jäniksen selässä.
Mylly lähtee pyörimään varsin nopeasti. Hankerahojen haku on auki vuosina 2021–2023. Maksatus jatkuu vuoteen 2026 saakka.
– Kyllä tässä erinomainen kiire tulee, Lintilä sanoi.
Elvytystyökalun tarkoitus on edesauttaa talouden ja teollisuuden normalisoitumista koronakriisin aikana ja sen jälkeen. Rahaa on varattu yhteensä reilut kaksi miljardia.
– Meidän tehtävä on valvoa, että tätä elementtiä käytetään tehokkaasti ja tehdään kestävää kasvua Suomelle, Lintilä totesi.
Budjettiriihessä jo linjattiin kuusi osa-aluetta joihin rahaa ohjattaisiin. Suurimmat summat kohdentuisivat hankkeisiin, jotka tukevat yritysten vihreää siirtymää, kestävän infrastruktuurin ja digitalisaation vahvistamista sekä koulutukseen, tutkimukseen ja innovatiotoimintaan.
Ministeri esitti huolensa siitä, että patenttien määrä Suomessa on laskenut rajusti. Hän totesi sen näkyvän valtion kukkarossa 25 vuoden päästä.
– Innovaatiopuoli on äärettömän tärkeä.
Ministeri korostikin yliopistojen, tutkimuksen, oppilaitosten ja yritysten välisen yhteistyön merkitystä.
– Haluan nähdä private public -hankkeita. Nyt on rahallista resurssia tukea tällaisia hyviä hankkeita.
Eniten Lintilä totesi pelkäävänsä sitä, että hankkeistus menee perinteiseen EU-hanketyyliin ja lopputuloksenta on pieniä, sirapaloituneita hankkeita.
– Nyt pitää hakea vaikuttavuutta ja kasvua, ministeri vetosi.
Hän korosti, että kilpailukyky tulee ratkaisemaan Suomen pärjäämisen jatkossa.
– Tilanne on vaikea ja vakava, mutta en näe mitään syytä, etteikö siitä ketteränä valtiona voitaisi selvitä, Lintilä vakuutti.