Lääkejätteen vähentäminen toisi yhteiskunnalle miljoonasäästöt
Lääkejätettä syntyy vuosittain 95–125 miljoonan euron arvosta, arvioi Apteekkariliitto.
Liiton mukaan yhteiskunta maksaa käyttämättömiksi jäävien lääkkeiden kustannuksista vuosittain 63–83 miljoonaa euroa, sillä sairausvakuutuksesta maksettavan lääkekorvauksen osuus reseptilääkkeistä on keskimäärin 66 prosenttia.
– Nollaan ei sitä (lääkejätteen kokonaisarvoa) varmasti koskaan saada, mutta uskoisin, että oikeilla toimenpiteillä sitä pystyttäisiin merkittävästi vähentämään. Jos tuosta puoleenkin päästäisiin, se voisi olla ensimmäinen tavoite, sanoo farmaseuttinen johtaja Vesa Kujala Apteekkariliitosta.
Apteekkariliitto teki helmikuussa selvityksen, jossa kysyttiin lääkkeiden palauttajilta, miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä.
Tavallisin syy oli se, että vain osa lääkkeistä kului, vaikka lääkettä oli käytetty lääkärin ohjeen mukaan. Näin vastasi noin kaksi viidesosaa.
Noin kolmasosa vastaajista kertoi lääkkeen jääneen käyttämättä, koska lääkäri vaihtoi lääkkeen toiseen. Toinen kolmasosa kertoi, että lääkkeen käyttö oli lopetettu, koska lääke aiheutti haittavaikutuksen.
– Kun aloittaa uutta lääkitystä, kannattaa harkita pientä pakkausta alkuun. Näin pääsisi kokeilemaan ensin, toimiiko lääke, Kujala sanoo.
Reseptilääke saattoi jäädä käyttämättä myös siksi, että se oli ostettu varmuuden vuoksi tai lääkärin määräämää lääkettä oli ostettu niin paljon, että se ehti vanhentua. Lääkkeitä palautettiin myös potilaan kuoleman takia.
Apteekkariliitto ehdottaa, että peruskorvattavia lääkkeitä voisi hankkia Kela-korvattuina vasta, kun edellisen ostokerran lääkkeet olisi käytetty lähes loppuun. Vastaava käytäntö on jo nyt erityiskorvattavilla lääkkeillä.
Myös koneellista annosjakelua voisi käyttää nykyistä enemmän. Siinä asiakkaalle toimitetaan kerta-annoksiin pakatut lääkkeet kahden viikon jaksoissa.
– Koneellisen jakelun piirissä on arviolta 37 000 ihmistä. Esimerkiksi Ruotsissa tämä on paljon yleisempää. Väittäisin, että siellä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna Suomeen, vaikka sen suhteuttaa väestöön, Kujala sanoo.
Selvityksessä oli mukana 20 apteekkia eri puolilta Suomea. Kyselyyn vastasi noin 250 asiakasta.