Kulmuni: Puolustusmenoja on lisättävä ja Euroopan puolustuksen teollista ja teknologista perustaa vahvistettava
Europarlamentaarikko Katri Kulmunin (kesk./Renew) mukaan Euroopan unionissa tarvitaan mittavia lisäinvestointeja, jos se haluaa vastata Euroopan keskuspankin entisen pääjohtaja Mario Draghin raportissa esitettyihin rahoitustarpeisiin.
Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta (ECON) hyväksyi eilen lausunnon Euroopan puolustusvalmiudesta vuoteen 2030 mennessä
Kulmuni toimi lausunnon esittelijänä. Varsinaisen mietinnön asiasta tekee Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan valiokunta (SEDE).
Lausunnossa pidetään myönteisinä ReArm Europe -suunnitelman ehdotuksia, joilla pyritään kannustamaan puolustusmenojen lisäämiseen ja Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseen.
Valiokunta kuitenkin totesi, että nämä toimenpiteet ovat riittämättömät, jos Draghin esittämiin rahoitustarpeisiin halutaan vastata.
– Rahoituksen olisi perustuttava helpommin saatavilla olevaan yksityiseen pääomaan, kansallisiin rahoitusosuuksiin, talousarvion nykyiseen liikkumavaraan tai vaihtoehtoisiin mekanismeihin, jotka kunnioittavat finanssipoliittista vastuuta, Kulmuni sanoo tiedotteessaan.
Keskustamepin mukaan lausunnossa todetaan, että vaikka puolustusalan tutkimukseen ja kehittämiseen käytettiin EU:ssa 13 miljardia euroa vuonna 2024, sen osuus kokonaismenoista on edelleen vaatimaton verrattuna maailmanlaajuisiin kilpailijoihin.
Valiokunta kehottaa Kulmunin mukaan komissiota käyttämään suuremman osan Euroopan puolustusrahastosta ja siihen liittyvistä välineistä murroksellisiin ja kaksikäyttöteknologioihin kuten tekoälyyn sekä kyber- , kvantti- ja avaruusteknologioihin.
Myös se on syytä varmistaa, että tulokset ovat skaalattavissa operatiivista käyttöä varten.
– Myös synergioita Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston kaltaisten siviilialan innovointiohjelmien kanssa olisi vahvistettava vaikutusten maksimoimiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Kulumunin mukaan valiokunta kehotti komissiota vahvistamaan ja tarkentamaan vuosien 2028–2034 monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvia puolustusmäärärahoja ja tutkimaan kaikkia vaihtoehtoja jäsenvaltioiden puolustusinvestointien tukemiseksi.
Myös Naton itärajan vahvistaminen on syytä lukea mukaan siihen.
– Puolustusalan erityisluonteen vuoksi tulevassa Euroopan kilpailukykyrahastossa on säilytettävä kaikki Euroopan puolustusteollisuuden rahoitusvälineiden yhteydessä nykyään käytössä olevat kriteerit ja menettelyt sekä samalla varmistettava finanssipoliittisen vastuun periaatteiden noudattaminen, Kulmuni summaa.