Kreikka järkyttyi Erdoganin uhkauksesta
Ateenassa on pöyristytty Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganin kreikankielisistä tviiteistä, joissa tämä varoittaa Kreikkaa menemästä liian pitkälle Egeanmerellä tai muuten naapurimaa ”joutuu katumaan tekosiaan”.
Euractivin mukaan Turkin itsevaltaisen johtajan uhittelu sai Kreikan hallituksen peräänkuuluttamaan kansallista yhtenäisyyttä kiistassa ”ennalta-arvaamattoman” naapurimaan kanssa.
Kreikan ja Turkin jännitteiset välit ovat kärjistyneet sen jälkeen, kun Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis puhui Yhdysvaltain kongressi viime kuussa.
Mitsotakis pyrki vakuuttamaan Washingtonin päättäjät siitä, ettei Turkille pitäisi myydä F-16-hävittäjiä. Erdogan reagoi Mitsotakisin puheisiin sanomalla, ”ettei Kreikan pääministeri ole hänelle enää olemassa”.
Nyt Turkin presidentti kehottaa Kreikkaa olemaan ”harkitsevainen” sekä lopettamaan ”unelmoimisen”.
Erdogania sapettaa, että Kreikka menee Euroopan unionin ja Naton selän taakse, eikä suostu sopimaan asioista kahdenvälisestä Turkin kanssa.
Mitsotakis puolestaan totesi, että ”Erdogan muuttuu sitä vihaisemmaksi, mitä eristetympi hän on”.
Nato-maiden välisessä tuoreimmassa riidassa on kyse siitä, että Turkki vaatii Kreikkaa demilitarisoimaan Turkin rajaa lähellä olevia saariaan. Erdoganin mukaan Kreikan armeijan läsnäolo saarilla on uhka maan kansalliselle turvallisuudelle.
Kreikan mukaan sillä on oikeus tukikohtiin, sillä Turkilla on joukkoja Egeanmeren vastarannalla, Izmirissä.
Lisäksi Kreikka suhtautuu historiallisista syistä vastahakoisesti joukkojen vetämiseen. Turkki valtasi Kyproksen pohjoisosat, kun Kreikan sotilasjuntta veti saarelta joukkojaan vuonna 1974.
Erdoganin ulostulo ei tiedä hyvää Saksan pyrkimyksille lievittää alueen jännitteitä. Saksan liittokansleri Olaf Scholz on parhaillaan vierailulla Kreikan Thessalonikissa.
Sekä Turkki että Kreikka kärsivät tällä hetkellä vakavista taloudellisista ongelmista, kuten kuluttajahintojen kovasta noususta ja ostovoiman heikkenemisestä.
Lisäksi kummassakin maassa pidetään vaalit vuonna 2023. Joidenkin kriitikoiden mukaan maiden välinen sapelinkalistelu hyödyttää vallassa olevia puolueita.