Keskussairaalaverkon joutuminen leikkausuhan alle yhdisti opposition – hallitus sai pöydälleen välikysymyksen
Oppositio on jättänyt yhteisen välikysymyksen keskussairaaloiden tulevaisuudesta ja terveydenhuollon saatavuuden turvaamisesta. Välikysymys on vaalikauden ensimmäinen, jossa koko oppositio on mukana.
Oppositio ei hyväksy hallituksen 100 miljoonan euron leikkaussuunnitelmia, joiden pohjapaperina on STM:n työryhmän esitys keskussairaalaverkon karsimisesta vain 5-8 keskussairaalaan. Esitys tarkoittaisi usealla hyvinvointialueella keskussairaalan muuttumista akuuttisairaalaksi, jossa ei olisi enää tehohoitoa, ympärivuorokautista leikkausvalmiutta tai synnytyksiä.
Opposition mukaan puolet Suomen synnytysyksiköistä suljettaisiin ja keskussairaaloiden toiminta uhkaisi päättyä Hämeenlinnassa, Kotkassa, Mikkelissä, Savonlinnassa, Kokkolassa, Kajaanissa ja Kemissä.
– Mikäli keskussairaaloita olisi vain viisi, ajautuisivat supistamisvaaraan myös Lappeenrannan, Joensuun, Vaasan tai Rovaniemen keskussairaalat, oppositio laskee.
Opposition mukaan suunnitelmiin sisältyy myös merkittävä ympärivuorokautisten yhteispäivystysten tai perustason päivystysten sulkeminen. Tällaisia päivystyksiä on Porvoossa, Lohjalla, Raaseporissa, Hyvinkäällä, Salossa, Valkeakoskella, Kouvolassa, Varkaudessa, Iisalmessa, Jämsässä, Pietarsaaressa, Raahessa, Oulaisissa, Ivalossa ja Kuusamossa.
Välikysymyksen ensimmäisen allekirjoittajan, SDP:n Kim Bergin mukaan on välttämätöntä, että sairaalaverkon tulevaisuudesta käydään avoin keskustelu, johon kansalaiset voivat ottaa kantaa.
– Palveluverkon silmitön karsiminen aiheuttaa ymmärrettävää huolta myös sote-henkilöstössä. Nyt tulisi eri tavoin turvata sote-alan pito- ja vetovoima sen sijaan, että aiheutetaan epävarmuutta työpaikkojen pysyvyydessä ja työolosuhteissa ja heikennetään työvointia, Berg painotti opposition eduskunnassa pitämässä tiedotustilaisuudessa.
Keskustan Hilkka Kemppi näki, että sairaaloita keskittämällä hallitus sysää kustannuksia alueille ja ihmisille.
– Etelä-Karjalan esimerkki osoittaa, että säästöjen sijaan sairaalaverkon keskittäminen tuo alueille lisälaskun. Etelä-Karjalassa se tarkoittaa heidän arvionsa mukaan 30 miljoonaa euroa lisälaskua.
Kempin mukaan jokaisessa maakunnassa on oltava yliopistosairaala tai keskussairaala myös jatkossa.
– Siihen auttaisi, jos sadan synnytyksen rajasta luovuttaisiin.
Kempin mukaan hallituksen toimien seurauksena maali hyvinvointialueiden paremmasta taloudesta karkaa kauemmas, ja hallituksen tulisi esitellä kansallinen ohjelma työvoimapulan ratkaisemiseksi.
Myös Liike Nytin Harry Harkimon mukaan hallitus on epäonnistunut.
– 1940-luvulla syntyneet sodanajan lapset, jotka ovat rakentaneet tämän maan, saavat nyt kärsiä, kun heitä ei hoideta kunnolla ja heidän etujaan leikataan, Harkimo puuskahti.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen sanoi, että SDP halusi koota kaikki oppositiopuolueet yhteisen asian taakse.
– Ja tälle on selvä syy, suomalaiset ovat hyvin huolissaan tämän oikeistohallituksen aikeista ajaa maamme sairaalaverkkoa ja sairaalapalveluita alas.
Tuppuraisen mukaan vastuuministeri Kaisa Juuso (ps.) ei ole millään tavalla kyennyt vastauksillaan vakuuttamaan oppositiota.
Jos keskussairaaloista karsitaan lain voimalla pois ympärivuorokautiset leikkaukset, tehohoito ja synnytykset, ei jäljelle jää Tuppuraisen mukaan muuta kuin suuri terveyskeskus ja vuodeosasto.
– Juuso voi siis hyvinkin väittää, että hallitus ei ole lakkauttamassa yhtään sairaalaa, mutta kansalaisten näkökulmasta ja opposition näkökulmasta tosiasia on se, että eivät nämä tällaiset tyhjät sairaalarakennukset palvele ketään, vaan kysymys on palveluista.
Oppositio kysyy hallitukselta ja sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juusolta, aikooko hallitus säätää keskussairaaloiden vähentämisestä ja ympärivuorokautisen päivystyksen sulkemisista.
Hallitukselta kysytään myös, aikooko se lakkauttaa poikkeusluvilla toimivat päivystykset lupien päättyessä ja kiristää säädöksiä synnytyssairaaloiden osalta.
Oppositiota kiinnostaa myös, mihin laskelmiin hallituksen suunnittelemat säästöt sairaaloiden ja päivystysten kokonaisuuden osalta perustuvat ja aikooko hallitus tehdä ja julkaista kokonaisvaikutusarviot sairaaloiden tehtävien rajoittamisesta myös aluepolitiikka huomioiden.