Jyväskylän yliopisto palauttaa uhanalaisia jokihelmisimpukoita jokiin
Jyväskylän Konneveden tutkimusasemalla syntyneitä jokihelmisimpukoita eli raakkuja palautetaan tänä kesänä kotivesistöihinsä. Poikasia on viety Uudellamaalla sijaitsevaan Mustionjokeen ja Pohjanmaalla virtaavaan Ähtävänjokeen, Jyväskylän yliopisto kertoo tiedotteessa.
Luontoon palautettavien simpukoiden lisäksi tutkimusasemalle jätettiin verrokkiryhmä, jotta eläinten kunnon ja terveyden seuranta olisi luotettavampaa.
Jokien simpukat todettiin vuonna 2016 liian huonokuntoisiksi lisääntymään luonnonmukaisesti, joten ne vietiin tutkimusasemalle kuntoutumaan. Vuonna 2018 simpukat tuottivat glokidium-toukkia, jotka jatkoivat talven ajan kasvuaan lohen ja taimenen kiduksille kiinnittyneinä.
Toukista kasvoi viime kesänä pieniä, vain 2–3 millimetrin kokoisia simpukoita. Simpukat sijoitettiin nyt jokiin laskettaviin pleksilevyihin, jotka on suojattu verkolla ja joiden pintaan on tehty reikiä. Jokeen laskettuja simpukkalevyjä puhdistetaan säännöllisesti kesän aikana.
Yliopisto listaa tiedotteessaan poikasia luonnossa odottavia uhkia.
– Vesien liettyminen estää veden virtailun joen pohjasorassa, ja se tukahduttaa raakun pienet poikaset. Myös kalojen vaelluksen estävät rakenteet ovat ongelma, koska raakun toukka tarvitsee populaatiosta riippuen lohen tai taimenen kehittyäkseen simpukaksi, professori Jouni Taskinen kertoo.
Simpukoiden kannat ovat romahtaneet. Mustionjoessa raakkukanta on kutistunut yhdeksässä vuodessa alle puoleen, ja Ähtävänjoella simpukoita oli viimeaikaisten tutkimusten mukaan vain noin 500. Vielä 1980-luvulla Ähtävänjoen kanta oli puoli miljoonaa yksilöä.
Raakkujen kuntoutus ja palautus on osa Metsähallituksen koordinoimaa Freshabit LIFE IP -vesiensuojeluhanketta. Seitsenvuotinen hanke kestää vuoteen 2022 saakka.