JHL:n vaatimus tasa-arvoerästä nostattaa niskakarvoja työnantajapuolella

Palkankorotuspuheet kiristelevät jo leukaperiä työmarkkinoilla, vaikka syksyllä vauhtiin pääsevään liittokierrokseen on vielä aikaa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on nostanut esiin vaatimuksen naisvaltaisten alojen omasta palkankorotuserästä, jonka pitäisi olla ”useita prosentteja” lähivuosina.

Taustalla hiertää muun muassa kilpailukykysopimuksen 30 prosentin lomarahaleikkaus, joka vei JHL:n mukaan ostovoimaa liian rankasti.

– Me pidämme kiinni siitä, että naisvaltaisten alojen palkkoja lähdetään korjaamaan. Se voi olla pidempi ajanjakso tai joidenkin vuosien aikana kun se tehdään, mutta se suunnitelma pitäisi liittopöydässä tehdä, sanoo JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Myös palvelualojen PAMissa ymmärretään hyvin JHL:n ulostuloja, vaikka omia tavoitteita ei vielä ole lyöty lukkoon.

– Tosiasia on se, että kyllä naisten palkat ovat jääneet jälkeen, sanoo PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo.

Ylitalon mukaan PAM haluaa ylipäänsä katsoa ajankohtaisen taloustilanteen ennen tavoitteiden asettamista.

Taloudessa on positiivista virettä, jonka pitäisi näkyä palkoissa.

– Jos katsotaan meidän sektoreita, niin matkailu kasvaa hurjaa vauhtia koko ajan. Siellä myös yritykset ovat sanoneet, että palkkoja pitäisi nostaa, jotta saataisiin työvoimaa.

Mihinkään ylimääräisiin palkankorotuksiin ei ole varaa.

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen

Korotuspuheet nostattavat niskakarvoja työnantajapuolella.

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen sanoo, että nyt täytyy pitää kiinni siitä, mitä sovittiin aiemmin kilpailukykysopimuksen yhteydessä kilpailukyvyn, työllisyyden ja julkisen talouden tasapainon vahvistamisesta.

– Julkisen talouden tilanne on tällä hetkellä erittäin tiukka. Tilanne on vain se, että mihinkään ylimääräisiin palkankorotuksiin ei ole varaa, Jalonen sanoi saapuessaan työmarkkinajohtajien tapaamiseen maanantaina.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ei halua suoraan ottaa kantaa mihinkään yksittäisiin vaatimuksiin, mutta suunta on selvä.

– Näitä esityksiä ja ulostuloja varmaan tulee liittokierroksen kynnyksellä. Me tietysti tavoittelemme työllisyyttä parantavaa ja kilpailukykyä parantavaa ratkaisua, se on tässä a ja o, sanoi toimitusjohtaja Jyri Häkämies.

Liittokierrokseen on vielä aikaa, ja ennen sitä pitäisi sopia EK:n toissa viikolla irtisanomien keskusjärjestösopimusten korvaamisesta liittotasolla.

Sopimukset koskevat muun muassa luottamusmiehiä, irtisanomisia ja lomautuksia.

Keskusjärjestöjohtajat keskustelivat asiasta maanantaina Etelärannassa.

– Mitään yhteistä prosessia ei tule, vaan tämä on nyt liittojen käsissä. Se tuli nyt selväksi, EK ei sitä halua, sanoi Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder.