Jatkuuko keskustan gallupvire myös vaalipäivänä – Lue Suomenmaan ennakkoanalyysit kaikista puolueista
Historian ensimmäisten aluevaalien varsinainen äänestyspäivä on tänään sunnuntaina.
Vaalien mielenkiintoisimpiin kysymyksiin kuuluu se, jatkuuko viimeisissä gallupeissa ilmennyt keskustan nousuvire vielä varsinaisena vaalipäivänä ja pystyykö puolue tosissaan uhkaamaan ennakkosuosikki kokoomusta ja SDP:tä taistelussa suurimman puolueen paikasta.
Suomenmaa on julkaissut aluevaalien alla analyysinsä kunkin puolueen näkymistä ja menestysmahdollisuuksista. Julkaisemme tässä jutussa äänestäjien avuksi koosteen näistä analyyseistä Ylen viimeisimmän gallupin mukaisessa järjestyksessä.
Gallupkärki kokoomus hyötyy tunnetusti alhaisesta äänestysaktiivisuudesta. Kokoomuksen ongelmana aluevaaleissa on kuitenkin poliittisen viestin uskottavuus, joka jättää toivomisen varaa.
– Lähtökohtana tilanne, jossa puolue ei kannata koko vaaleja, mutta tarjoaa silti niissä ehdokkaitaan päättämään, ei ole paras mahdollinen. Kilpailevat puolueet, varsinkin keskusta, pystyvät käyttämään kokoomuksen heikkoa kohtaa sitä vastaan ja omaksi edukseen, kirjoitti toimittaja Pekka Pohjolainen joulukuussa julkaistussa analyysissään.
Pääministeripuolue SDP:lle aluevaalien teemat puolestaan ovat sitä ominta alaa ja puolue haluaakin näyttää kyntensä ulkoisista kolhuista välittämättä.
– SDP ja kokoomus muodostuvat herkästi vaalien pääpariksi. Oikeistopuolue kokoomus puolustaa yksityistä sektoria ja vasemmistopuolue SDP taas julkisen sektorin tuottamia sotepalveluja. Nämä jos mitkä ovat perinteisen vasemmisto–oikeisto-akselin vaalit, arvioi toimittaja Lauri Heikkilä vaalien ennakkoasetelmia.
Keskustan osalta aluevaalien suurin jännitysmomentti on se, kykeneekö puolue uusimaan kuntavaalien hyvän tuloksen.
– Juuri vaalien alla näyttää hyvältä, sillä Ylen torstaina julkaisema kannatusmittaus osoitti keskustalle peräti 17,7 prosentin lukemia ja kolmatta sijaa puolueiden välisessä kilvassa. Ratkaisevaa keskustan kannalta on se, miten puolue saa omansa vaalipäivänä liikkeelle. Siksi viimeisten päivien onnistumisella on iso merkitys, arvelee toimittaja Samuli Vänttilä tuoreessa analyysissään.
Perussuomalaisilla on tuttu päänsärky vaalien loppusuoralla eli kuinka voittaa kotisohvan houkutus.
– Perinteisen toripuolueen menestystä uhkaa etenkin se, että koronarajoitukset vähentävät kohtaamisia äänestäjien kanssa. Ei voi sanoa, että perussuomalaisten kärkinimet olisivat varsinaisesti villinneet kannattajissaan aluevaalihuumaa, muistuttaa vaalien realiteeteista toimittaja Santeri Lampi.
Vihreiden kannalta aluevaalit vaikuttavat olevan pakkopullaa, joka pitää vaan hoitaa alta pois.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon kysymykset eivät ole vihreiden leipälajia. Aluevaalit ovat kaupunkilaisten suosimalle puolueelle poikkeuksellisen vaikeat. Helsinki ei ole mukana aluevaaleissa, mutta viimeisimmissä alueellisissa vaaleissa eli kuntavaaleissa joka neljäs vihreiden ääni tuli Helsingistä, huomauttaa toimittaja Pauliina Pohjala analyysissään.
Vasemmistoliiton tärkeimpiä tavoitteita aluevaaleissa on lähipalveluiden turvaaminen. Samoja asioita ajaa tosin moni muukin puolue.
– Vasemmistoliitto on kaikkein vahvimmin puolustanut julkisia palveluja vastakohtana palveluiden yksityistämiselle. Se on pysynyt maakuntaveron takana, mikä on yksi iso periaatteellinen ero muihin. Aluevaaleissa vasemmistoliiton vahvuus on se, että puolue on erittäin yhtenäisesti soteuudistuksen takana, kirjoittaa toimittaja Maija Pylväs.
Eduskunnan pienpuolueilla (KD, RKP ja Liike Nyt) on oma vakiintunut roolinsa myös aluevaalikamppailussa, vaikka gallupit ovat niille jälleen kerran karua luettavaa.
– Kakkosella ja kolmosella alkavilla kannatuslukemilla ei jytkyjä, eikä edes yllätyksiä, järjestellä missään päin valtakuntaa. Pienempien puolueiden mahdollisuus profiloitua ja erottua valtavirrasta on sote-palveluihin keskittyvissä aluevaaleissa erityisen vaikeaa, toteaa toimittaja Risto Luodonpää analyysissään.
