Ongelmana viestin uskottavuus – soten hylännyt kokoomus hakee aluevaaleista tehostepiikkiä

Maakuntaveron tyssääminen hallituksessa vei puolueelta vaalivaltin, toimittaja Pekka Pohjolainen kirjoittaa aluevaalianalyysissaan.
Aluevaalit

Viime keväänä kuntavaalien alla kokoomuksen kannatuskäyrä lähti kipuamaan ylöspäin. Puolue kuittasi vaaleissa ykköspaikan 21,4 prosentin kannatuksella ja on pysynyt 20 prosentin paremmalla puolella siitä lähtien.

Noususuhdanne pääsi yllättämään monet kokoomuslaisetkin, sillä mitään ihmetemppuja gallupien ykköspaikan haltuunottoon ei tarvittu. Perinteinen kokoomusrummutus verojen alentamisesta ja talouskurista on riittänyt, kun vastapuolella on poliittiselta väriltään vahvasti punoittava hallitus.

Myös spekulointi puheenjohtaja Petteri Orpon asemasta loppui kuntavaaliuurnien tyhjentämiseen. Tällä tietoa Orpo on vahvin ehdokas maan seuraavaksi pääministeriksi, ja nyt tarjolla on eräänlainen tehosterokote suosion laskua vastaan. Gallupkehityksen perusteella oletettavaa on, etteivät kokoomuksen asemat eduskuntavaaleihin aluevaaleissa ainakaan heikkene.

Päällisin puolin kokoomuksella on aluevaaleissa pullat hyvin uunissa. Ehdokaslistat ovat täynnä kaikilla 21 hyvinvointialueella. Suoritus ei tosin ole aivan puhdas, sillä joillakin alueilla kokoomus on solminut vaaliliittoja. Listojen 1711 ehdokkaasta kokoomuslaisia on 1629, puolueista SDP sai kokoon muutaman ehdokkaan enemmän.

Ääniä kokoomuksen listoilla haravoi kaikkiaan 21 kansanedustajaa. Puoluejohdosta ehdolla ovat puheenjohtaja Orpo Varsinais-Suomessa, varapuheenjohtajat Antti Häkkänen Etelä-Savossa ja Anna-Kaisa Ikonen Pirkanmaalla, eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen Uudellamaalla ja puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto Lapissa.

Listoilta puuttuu nyky-kokoomuksen ehkä suosituin poliitikko ja puolueen varapuheenjohtaja Elina Valtonen, jonka vaalipiiri on nykyisin aluevaalien ulkopuolinen Helsinki.

Kokoomus hyötyy tunnetusti alhaisesta äänestysaktiivisuudesta, ja aluevaalien äänestysprosentin odotetaan jäävän hyvin matalaksi. Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) tuoreen kyselyn perusteella ja viimeisen korona-aalto huomioiden äänestysaktiivisuus saattaa jäädä jopa alle 40 prosentin.

KAKS:n kyselyn perusteella kokoomuksellakin saattaa tosin olla hieman syytä huoleen. Vaalit ovat uudet ja varmojen kokoomusäänestäjien osuus oli pudonnut syyskuussa tehdystä vastaavasta mittauksesta peräti kymmenellä prosenttiyksiköllä 59 prosentista 49 prosenttiin.

Jos aluevaalien tulos olisi kesän kuntavaalien mukainen, kokoomus nousisi suurimmaksi puolueeksi kuudessa aluevaltuustossa. Ne olisivat Länsi-Uusimaa, Vantaa ja Kerava, Kanta-Häme, Keski-Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi.

Uudenmaan neljästä hyvinvointialueesta Itä-Uusimaa menisi RKP:lle ja Päijät-Hämeessä kisa SDP:n kanssa on hyvin tiukka. Vahvimmilla kokoomus on Länsi-Uudenmaan, Vantaa-Keravan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla. Paikkoja kokoomus saisi kuntavaalien tuloksella valtuustoihin 278, tusinan verran enemmän kuin keskusta.

Vaalit eivät kuitenkaan ole pelkkiä gallupeita ja vaalimatematiikkaa. Kokoomuksen ongelmana aluevaaleissa on poliittisen viestin uskottavuus, joka jättää toivomisen varaa.

Kokoomus oli itse uudistamassa sosiaali- ja terveyspalveluja useassa hallituksessa, ensin kuntapohjalta ja lopulta Juha Sipilän (kesk.) hallituksen laajan valinnanvapauden ja monialaisten maakuntien mallilla.

Kun kokoomuksen ajama laajan valinnanvapauden malli tyssäsi perustuslakivaliokuntaan, puolue käänsi takkinsa ja ryhtyi vastustamaan koko uudistusta. Puolueen mielestä mitään hallinnollista uudistusta ei olisi tarvittu, vaan sote-palveluja olisi voitu kehittää kuntien välisen yhteistyön pohjalta.

Lähtökohtana tilanne, jossa puolue ei kannata koko vaaleja, mutta tarjoaa silti niissä ehdokkaitaan päättämään – hylkäämällään ja vastustamallaan mallilla – ei ole paras mahdollinen, vaikka asian miten päin tahansa vääntäisi. Vaikkapa eduskuntavaaleissa puolue, joka ilmoittaisi vastustavansa koko eduskunta-insituutiota, herättäisi varmasti huomiota.

Kilpailevat puolueet, varsinkin keskusta, pystyvät käyttämään kokoomuksen heikkoa kohtaa sitä vastaan ja omaksi edukseen. Kuinka suuri merkitys asialla lopulta on, on taas toinen juttu.

Kokoomus menetti käsistään myös yhden vaalivaltin, kun myös pääministeripuolue SDP käänsi peukalonsa alas maakuntaverolle. Kun suurista puolueista yksikään ei tällä hetkellä aja veroa, jää sen vastustaminen lähinnä pelkäksi ilmaan ammuskeluksi ja olkiukkojen rakenteluksi.

Maakuntavero saattaa tulla joskus – tai olla tulematta. Näissä vaaleissa siitä ei kuitenkaan päätetä eikä asia niissä valittaville aluevaltuustoille kuulu.

Suomenmaa analysoi juttusarjassaan kaikkien eduskuntapuolueiden aluevaalinäkymät.