Vastine: Hakkuut ovat ilmastolain ongelma – eivät ratkaisu
Mikko Tiirola vaati Suomenmaan (27.4.2026) kirjoituksessaan ilmatolain avaamista vedoten sivistykseen ja tieteeseen.
Tiirolan johtopäätökset eivät kuitenkaan lopulta perustu uusimman tiedon kokonaisarvioon, vaan kapeaan tulkintaan, jossa metsien ilmastovaikutuksista nostetaan esiin vain hakkuiden oletetut hyödyt ja nielujen epävarmuus.
Uusi tutkimustieto ei ole osoittanut ilmastolain tavoitteita virheellisiksi. Se on osoittanut, että suurin yksittäinen syy Suomen maankäyttösektorin päästöongelmaan maatalouden lisäksi on hakkuiden määrä ja kohdentuminen, ei laskentamallien muutos.
Kun puusto hakataan, puustoon sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään nopeasti joko poltossa tai lyhytikäisissä tuotteissa. Tämä on metsätalouden ilmastovaikutusten keskeinen ja kiistaton perusmekanismi. Suomessa hakatusta puusta polttoon ohjautuu 60 prosenttia muutamassa vuodessa.
Kirjoituksessa todetaan, etteivät hakkuumäärät ole ylittäneet aiempia huippuvuosia. Se ei kuitenkaan ole ilmaston kannalta vapauttava seikka.
Hakkuut aiheuttavat valtaosan metsien hiilipäästöistä, ja jo nykyinen taso riittää tekemään metsäsektorista nettopäästölähteen, jos metsien kasvu ei selvästi ylitä poistumaa.
Erityisen ongelmallista on turvemaametsien roolin sivuuttaminen. Ojitetut turvemaat ovat aina hiilipäästö, koska turpeen hajoaminen jatkuu vuosikymmenien ajan ilmakehää lämmittäen – niin kauan kuin turvetta riittää.
Tätä päästöä voi lieventää vain säilyttämällä ja kasvattamalla puuston hiilivarastoa tai ennallistamalla suot jälleen turvetta muodostaviksi suoekosysteemeiksi.
Mikäli turvemaametsän puusto hakataan, poistetaan samalla ainoa tekijä, joka osittain kompensoi turpeen jatkuvaa hiilen vapautumista. Hakkuu ei siis “siirrä” päästöjä ajassa, vaan moninkertaistaa ne.
Todellisuudessa uusi tieto ei edellytä ilmastolain vesittämistä, vaan maa- ja metsäpolitiikan korjaamista. Ilmastolain perusta ei ole sortunut siksi, että tiede olisi erehtynyt, vaan siksi, että politiikassa on sivuutettu tieteen viesti, etenkin keskustaa lähellä olevalla maankäyttösektorilla.
Uusi Ruotsissa tehty tutkimus selvitti, että luonnontilaiset metsät voivat olla tärkeämpi tekijä ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä kuin on tajuttu. Tutkimuksen mukaan luonnontilainen metsä varastoi hiiltä yli 70 prosenttia enemmän kuin hoidettu talousmetsä.
Sivistyspuolueen vastuu näkyy siinä, että ilmastolain tavoitteet täytetään myös maakäyttösektorin osalta. Se edellyttää hakkuumäärien mitoittamista kestävälle tasolle, sekä turvemaametsän uudistushakkuun jälkeen ne pitää ennallistaa uudelleen turvetta muodostavaksi suoksi, metsänviljelyn sijaan.
Vettä pidättävät ja sitä hiljalleen kasvukauden aikana vapauttavat suot ovat muuttuvassa ilmastossa myös valuma-alueen alapuolisille pelloille kasteluveden saannin elinehto. Tämä voidaan korjata vesilakia muuttamalla.
Heikki Ala-aho
metsätalousinsinööri
Siikajoki
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/