Kuinka voittaa kotisohvan houkutus? – Perussuomalaisilla tuttu päänsärky vaalien loppusuoralla
Poliittista puoluetta leimaa aina pyrkimys päästä valtaan, ja toimivissa demokratioissa valtaa jaetaan vaaleissa.
Jokainen puolue hamuaa sitä mahdollisimman paljon – ei väliä, kuinka epämieluisa uudistus on kyseessä.
Tässä suhteessa perussuomalaiset ei ole mikään poikkeus. Se parjaa hallituksen läpirunnomaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta (sote) ja maalaa kilpailijoistaan mielikuvaa hillotolpan himoisina vallantavoittelijoina.
Silti myös perussuomalaisten leirissä aluevaltuustopaikat siintävät mielessä. Se ei ole ihme, sillä hyvinvointialueet hallinnoivat kaikkiaan noin 20 miljardin euron edestä julkisia varoja.
Varsinkin perussuomalaisten kohdalla on riskialtista ennustaa, minkälaiseen kannatukseen puolue yltää vaali-iltana.
Puoluejohtaja Riikka Purra voi silti valmistautua viimeisiin vaalitentteihinsä luottavaisena, sillä joulukuun lopussa julkaistu Ylen aluevaaligallup povasi perussuomalaisille 17,6 prosentin kannatusta.
Kärkipaikat menisivät kokoomukselle (21,8 %) ja SDP:lle (18,9), mutta keskusta jäisi neljänneksi (15,3).
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja pitää kelpo suorituksena sitä, että perussuomalaiset onnistui keräämään listoilleen noin 1 150 ehdokasta. Enemmän ehdokkaita haalivat vain SDP ja kokoomus.
Turja huomauttaa, että moni perussuomalaisten kansanedustaja päätti lähteä ehdolle.
– Toisaalta perussuomalaisilla voi olla kuntavaalien tapaan hankalampaa löytää uskottavia ehdokkaita kuin perinteisillä puolueilla.
Luottamusta ei ainakaan lisännyt kohuttu tapaus, jossa vihtiläinen perussuomalaisten ehdokas väitti vaalimainoksessaan istuvansa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin valtuustossa, vaikka se ei pitänyt paikkaansa.
Gallupin tarjoamasta myötätuulesta huolimatta historian ensimmäiset aluevaalit voivat tarjota pettymyksiä siinä vaiheessa, kun gallupkannatus pitää muuttaa oikeiksi ääniksi.
– Noin puolet kaikista vastanneista kertoi äänestävänsä aluevaaleissa, mutta perussuomalaisten keskuudessa äänestämisestään varmojen osuus oli keskimääräistä pienempi, Ylen gallupin toteuttaneen Taloustutkimuksen Turja kertoo.
– Yleensä ihmiset yliarvioivat aika rankasti omia äänestämisaikeitaan. Perussuomalaisten haaste on siinä, miten puolue saa houkuteltua kannattajansa vaaliuurnille.
Turja arvioi, että puolueen vahvimmat kannatusalueet ovat Satakunnan ja Pohjanmaan suunnalla. Sillä ei ole perussuomalaisten kannalta kovin suurta merkitystä, ettei vaaleja järjestetä pääkaupungissa.
– Perussuomalaiset ei ole Helsingissä mikään valtapuolue, vaikka toki esimerkiksi Jussi Halla-ahon ehdokkuus olisi voinut tuoda hieman nostetta.
Ei voi sanoa, että perussuomalaisten kärkinimet olisivat varsinaisesti villinneet kannattajissaan aluevaalihuumaa.
– Vaalien teknisyys ja epäpoliittisuus tietenkin aiheuttavat juuri sen, että asia nähdään tylsänä, vaikeaselkoisena, epäkiinnostavana ja valitettavasti myös turhana, puheenjohtaja Purra kirjoitti taannoisessa Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan.
– Jos kaikki puolueet lupaavat puolustaa lähipalveluita ja ovat yhtä huolissaan vanhuspalveluista, mistä vaaleissa äänestetään?
Samaa on kysynyt moni muukin, jopa politiikan tutkijoiden keskuudessa.
Purra vastaa omaan kysymykseensä, että nyt pitäisi puhua valtakunnan tason asioista, kuten talouspolitiikasta.
Puoluejohtaja korostaa, että viime kädessä valtion kassatilanne ratkaisee, minkälaisia palveluita alueille voidaan luvata. Hyvinvointialueiden toiminta perustuukin pääosin valtion rahoitukseen.
Yleispolitiikan ujuttaminen aluetasolle on tuttu strategia jo viime vuoden kuntavaaleista, joissa perussuomalaiset yritti savustaa keskustan ulos hallituksesta.
Vaikka aluevaltuutetut päättävät sote- ja pelastustoimen järjestämisestä, perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja, kansanedustaja Mauri Peltokangas kehottaa YouTube-mainoksessaan kansaa ”äänestämään pihalle bensan hinnan korottajat”.
Taloustutkimuksen Turja ei usko Peltokankaan jippoon, jossa vaalikeskusteluun tuodaan aiheita, joista aluevaltuustoissa ei päätetä.
Turja on kuitenkin pannut merkille, että perussuomalaiset yrittää tarjota sote-keskusteluun itselleen luontevia näkökulmia.
– Perussuomalaiset on korostanut esimerkiksi sitä, ettei työperäinen maahanmuutto ratkaise heidän mielestään hoitoalan kriisiä. On myös vaadittu, että hoivaa on aina saatava omalla äidinkielellä.
Lisäksi puolue vaatii vaaliohjelmassaan, etteivät hyvinvointialueet saisi tarjota laittomasti Suomessa oleville maahanmuuttajille samantasoisia terveyspalveluita kuin niille, joilla on kotikunta Suomessa.
Keskeinen vaaliteema on myös se, ettei Suomen pidä koskaan ottaa käyttöön maakuntaveroa.
Kanta noudattelee Halla-ahon puheenjohtajakaudella muodostunutta talousoikeistolaista linjaa, jossa veroja halutaan pikemminkin keventää kuin lisätä.
Malttamattomuus pysytellä sote- ja pelastustoimen kysymyksissä voi johtua arviosta, jonka mukaan perussuomalainen syttyy enemmän yleispolitiikasta.
Tutkimusjohtaja Turjan mukaan kahdeksan kymmenestä puolueen kannattajasta on miehiä.
– Voi olla niin, että näiden vaalien teemat eivät ole heidän mielestään kaikkein kiinnostavimpia aiheita. Ehkä perussuomalaisten vahvuudet ovat edelleen maahanmuuttoasioissa, vaikka toki heillä on nykyisin osaamista myös sote- ja pelastustoimen saralla.
Turjasta perussuomalaiset alkaa olla yhä enemmän yleispuolue.
– On silti sanottava, että viime aikoina ulostulot ovat pitkälti koskeneet maahanmuuttoa sekä ilmasto- ja energiakysymyksiä.
Populistisella eliitinvastaisuudella on perussuomalaisissa edelleen vahva jalansija.
Vaikka puolue on jo ajat sitten sulautunut osaksi vakiintunutta poliittista järjestelmää, protestihenkisiä ulostuloja heitellään ilmoille silloin tällöin.
Sellainen kannanotto kuultiin esimerkiksi, kun puoluejohtaja Purra ilmoitti, että puolue kieltäytyy aluevaltuustotuen vastaanottamisesta Hämeen hyvinvointialueilla eli Päijät-Hämeessä ja Kanta-Hämeessä.
– Aika monta hoitajaa näillä hyvävelikerhojen rahoilla saataisiin palkattua, kuuluivat saatesanat.
Perussuomalaisilla on myös pitkät perinteet ”kovapalkkaisten virkamiesten” ja byrokraattien nälvimisessä.
Tästä traditiosta kuultiin kaikuja, kun puoluesihteeri Arto Luukkainen syytti uhriutuvasti aluehallintoviranomaisia torikampanjoinnin estämisestä monilla perussuomalaisten vahvoilla kannatusalueilla.
– Pyritäänkö toimilla mieleisen vaalituloksen aikaansaamiseen, Luukkainen kyseli.
Perussuomalaiset katsoo, ettei palveluiden siirtäminen hyvinvointialueille taita sote-menojen kasvuvauhtia, vaan ainoastaan keskittää palvelut maakuntakeskuksiin.
Puolue esittää myös terveyskeskuspalveluautojen lanseeraamista. Niissä kulkisi niin lääkäri kuin laboratoriokin. Lisäksi omaishoitajien saama hoitopalkkio olisi vapautettava veroista ja pelastustoimen kymmenien miljoonien rahoitusvaje paikattava.
– En sanoisi perussuomalaisten erottuneen selkeällä viestillä, mutta eivät ole juuri muutkaan. Keskustelu on ollut laimeaa, kuuluu Turjan tuomio.
Turja painottaa, että perussuomalaisten kohtalo riippuu nyt äänestysaktiivisuudesta. Perinteisen toripuolueen menestystä uhkaa etenkin se, että koronarajoitukset vähentävät kohtaamisia äänestäjien kanssa.
Lisäksi väki sattaa jäädä äänestyspäivänä kotiin koronatartunnan pelossa. Ihmisiä on myös karanteenissa ja sairaana.
– Pahaa pelkään, että äänestysprosentti alkaa näissä vaaleissa kolmosella, Turja ennustaa.
Suomenmaa analysoi juttusarjassaan kaikkien eduskuntapuolueiden aluevaalinäkymät. Sarjan viimeisessä osassa on vuorossa keskusta.
