Tekoäly ei loistanut vielä 1980-luvulla – 107-vuotias munkki kutsuttiin suorittamaan oppivelvollisuutta
Tietokoneet tekivät tuloaan Suomeen pitkin 1900-luvun jälkimmäistä puoliskoa askel askeleelta.
Kotikäytössä ne yleistyivät vasta 1990-luvulla, pelikoneet jo tätä aiemmin. Hallinnollisissa tehtävissä koneita käytettiin jo 1950-luvulta alkaen, toki vaikkapa vuonna 1958 työnsä aloittanut Ensi oli vasta eräänlainen laskukone.
Andrei Kuznetsov on tiettävästi Suomen historian toiseksi korkeimpaan ikään elänyt mies. Virallisten tietojen mukaan hän oli syntynyt 17. lokakuuta 1873 Vologdan alueella Venäjällä. Alue sijaitsee noin 400 kilometriä Moskovasta pohjoiseen suunnilleen Suomenlahden ja eteläisimmän Suomen korkeudella.
Miehen henkilötiedot voivat olla puutteellisia. Kuznetsov itse kertoi syntyneensä 30. lokakuuta 1874.
Yleisesti hyväksytyn tiedon perusteella hän olisi ollut kuollessaan 31. tammikuuta 1984 110 vuotta ja 106 päivää vanha. Jos hän oli syntynyt vasta 1874, ikää olisi ollut 109 vuotta ja 93 päivää. Siinäkin tapauksessa hän olisi edelleen Suomen historian toiseksi vanhin mies, mutta ei mitenkään suurella marginaalilla.
Vanhimmaksi elänyt mies on Helsingissä syntynyt ja Järvenpäässä kuollut Aarne Arvonen (1897–2009). Hän oli myös viimeinen elossa ollut 1800-luvulla syntynyt suomalainen. Arvosen elämä kesti 111 vuotta ja 150 päivää.
Tällä hetkellä vanhin elossa oleva mies on salolainen Ilmari Koppinen, joka on syntynyt tammikuussa 1918. Vanhin suomalainen on syyskuussa 1917 syntynyt Vieno Nurmilaukas. Kaikkien aikojen vanhin suomalainen oli ikaalislainen Lempi Rothovius (1887–2000), joka eli 112 vuotta ja 259 päivää.
Kuznetsov eli elämänsä ortodoksimunkkina. Nuorena hän arveli, että luostarielämä voittaa kotiolot, eikä munkki myöskään joutuisi Venäjän keisarilliseen armeijaan. Synnynnäinen huonokuuloisuuskin auttoi ratkaisussa, sillä huonokuuloisen elämä luostarissa oli helpompaa kuin tavallisissa töissä.
Ensiksi hän asettui Solovetskin luostariin Vienanmerellä sijaitsevalle saarelle. 1898 hän siirtyi Petsamon Pyhän kolminaisuuden luostariin. 1913 hänet vihittiin munkiksi 15 vuoden kilvoittelun jälkeen, ja Kuznetsov sai nimekseen Akaki.
Petsamon munkit siirtyivät jatkosodan aikana Uuden Valamon luostariin Heinävedelle. Siellä Akaki vietti loppuelämänsä.
Erityisen rakkaiksi sittemmin isä Akakina tunnetulle munkille muodostuivat luostarin hevoset, joita hän hoiti vielä 90 vuotta täytettyäänkin. Elämänsä loppuun asti hän viihtyi hevosten parissa hyvin.
Vuonna 1980 Akaki täytti 107 vuotta.
Heinäveden kunta lähetti silloin Akakille kirjeen, jossa se ilmoitti, että tämän olisi nyt lähdettävä täyttämään oppivelvollisuuttaan peruskoulun penkille.
Tuon ajan tietokone ei ollut kovin tekoälykäs, eikä se osannut erotella vuosisatoja toisistaan. Kutsu lähti kaikille Heinävedellä asuville 1973 syntyneille sekä yhdelle 1873 syntyneelle. Seitsemän tai sataseitsemän, eihän siinä nyt kai niin suuri ero ole.
Akaki itse piti tapausta erittäin huvittavana.
Reilu kolme vuotta myöhemmin isä Akaki siirtyi ajasta ikuisuuteen. Viimeisinä aikoinaan hän oli vanhin elävä ihminen paitsi Suomessa myös kaikkien Pohjoismaiden alueella. Kaikkien aikojen vanhimman suomalaismiehen titteliä hän kantoi vuoteen 2007, jolloin Aarne Arvonen meni ohi.
Lähteitä ja lisätietoa