Oppositio rökittää hallitusta yhteisellä välikysymyksellä: "Euroopan epäonnistuneinta talouspolitiikkaa"

Välikysymys

Koko oppositio on jättänyt yhteisen välikysymyksen Orpon-Purran hallituksen talouspolitiikasta.

Opposition mukaan hallitus on epäonnistunut kaikilla keskeisillä mittareillaan: velkaantuminen kiihtyy, työttömyys kasvaa ja talouskasvu on jämähtänyt EU:n hännille. Opposition mukaan hallituksen vuonna 2023 asettamat tavoitteet velkaantumisen taittamisesta ja 100 000 uudesta työpaikasta ovat kääntyneet irvikuvikseen.

– Hallitus lupasi taittaa velkaantumisen, mutta todellisuudessa julkinen velka vyöryy nyt kohti 100 prosentin rajapyykkiä. Orpo-Purran hallituksen aikana Suomi velkaantuu enemmän kuin minkään aiemman hallituksen aikana, oppositio muistuttaa välikysymyksessään.

Oppositio huomauttaa, että hallituksen tavoittelema 100 000 uuden työpaikan lisäys on vaihtunut Tilastokeskuksen lukujen valossa 100 000 uuteen työttömään. Eurostatin tilastojen mukaan Suomen työllisyyskehitys on ollut koko EU:n heikointa.

– Jälleen kerran tämän politiikan maksajiksi laitetaan kaikista heikompiosaisimmat tavalliset suomalaiset, suurimman oppositioryhmän SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman huomautti eduskunnassa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

Välikysymyksessä esitetään tällä kertaa poikkeuksellisesti hallitukselle vain yksi kysymys: Onko se valmis muuttamaan Euroopan epäonnistuneimman talouspolitiikan suuntaa.

Lindtman korosti, että kyseessä on opposition yhteinen välikysymys, vaikka SDP on ollut vetovastuussa.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen totesi esittäneensä jo viikko sitten eduskunnan kyselytunnilla hallitukselle kysymyksen, onko olemassa joku hallituksen itselleen asettama talous- tai työllisyyspolitiikan tavoite, johon se on pääsemässä tai uskoo pääsevänsä.

– Ja keskustan kansanedustajat pariin kertaan kysyivät tätä samaa, mutta eihän tähän selkeää vastausta tullut. Ja syykin on selvä: ei sellaista ole.

Kaikkosen mukaan välikysymyksen laatiminen on siten toimiva tapa mittauttaa hallituksen luottamus.

– Meillä on yhteistä näkemystä siitä, miten hallitus on tehtävässään onnistunut.

Erityistä huolta oppositio kantaa nuorisotyöttömyydestä ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta, joka lähestyy jo 1990-luvun laman tasoa.

Oppositio muistuttaa, että vaikka maailman kriisit kohtelevat kaikkia maita, Suomi erottuu nyt verrokeistaan kielteisesti. OECD:n mukaan Suomen kasvu oli vuonna 2025 kehittyneiden maiden heikointa, ja asuntomarkkinoilla Suomi on ainoa maa, jossa hinnat ovat jatkaneet laskuaan.

Välikysymyksessä viitataan myös valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) tuoreisiin lausuntoihin, joissa hän myönsi, ettei tavoitetta velkaantumisen vakauttamisesta tulla saavuttamaan.

– Kun hallitus itse myöntää epäonnistuneensa, ei kyseessä ole enää mielipidekysymys, oppositio toteaa.

Talouslukujen lisäksi välikysymys nostaa esiin hallituspolitiikan inhimillisen hinnan. Opposition mukaan sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset kasautuvat kohtuuttomasti lapsiperheisiin ja yksinhuoltajiin. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan 31 000 uutta lasta on putoamassa pienituloisuusrajan alapuolelle.

Myös asunnottomuuden kasvu – ensimmäistä kertaa vuosiin – on opposition mukaan merkki politiikan epäonnistumisesta.