Aluevaaleista tulossa oikeiston ja vasemmiston yhteenotto – SDP haluaa näyttää kyntensä, vaikka Marinin kolhuja ei heti unohdeta
SDP pärjää aluevaaleissa todennäköisesti hyvin.
Eri asia on, onko puolueella edellytyksiä ottaa kisoissa kultamitali.
Suomen Sosialidemokraattinen puolue oli kuntavaalien kakkonen kokoomuksen ollessa ykkönen. Kuntavaalit muuttivat gallupasetelmaa niin, että kokoomus on välittömästi siitä alkaen porskuttanut ykkössijalla. Perussuomalaiset menetti johtonsa, jonka se oli ottanut SDP:lta vuosien 2020 ja 2021 taitteessa, eikä ole siitä noussut.
SDP oli koronapandemian ensimmäisenä vuotena 2020 Suomen suosituin puolue ja pääministeri, puheenjohtajaksi elokuussa valittu Sanna Marin erittäin suosittu poliitikko. Koronanhoidosta kiitettiin juuri pääministeripuoluetta, ja johtohahmosta tuli Marin-ilmiö.
Korona on edelleen SDP:n tilanteen keskeinen kysymys.
Puolueen koronakenraali, peruspalveluministeri Krista Kiuru on ollut loppuvuoden mittaan julkisuudessa myönteisemmässä valossa kuin luultavasti koskaan uransa aikana. Varovainen ja tiukka koronalinja saa kasvot hänessä.
Pääministeri Marin on menettänyt tai menettämässä koronajohtajuuttaan. Biletyskohun jälkeen löytyy aina joku muistuttamaan siitä, ettei koronajohtajakaan kovin mallikkaasti ole omassa toiminnassaan viruksen leviämistä estänyt.
Ilta-Sanomien ministeripörssi kertoo selvät sävelensä siitä, että Marinin tähti on laskenut ainakin jonkin verran ja Kiurun tähti taas noussut selkeästi.
Koronakriisillä on ollut suurin vaikutus puolueista juuri SDP:n yleiskuvaan, ja se on ollut pääosin myönteinen. Siksi puolueen tilaa kannattaa tarkastella myös koronatilanteen ja koronajohtamisen kautta.
Nyt kun omikronmuunnosta aletaan torjua, moni saattaa muistaa jälleen vuoden 2020 Marinin. Kriisijohtajan, joka esiintyi jämäkästi esittelemässä hallituksen linjauksia uuden ja pelottavan asian edessä.
Yleiskuvaa puoluejohtajasta heikentävät nyt julkisuuteen tippuneet huhut tai tiedot hänen johtamistapansa ongelmista bilekohun ohella. Samoin epävarmuus ilmasto- ja talouslinjausten vetämisessä heikentää kuvaa Marinista johtajana.
Kun Marin ”heitti bussin eteen” tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen (kesk.), keskustaväen keskuudessa syntyi närää. Kurvinen kuitenkin vain esitteli Marinin johdolla sovittujen leikkausten kohdennuksia, ja Marin sai etenkin leikkaukset perumalla julkisuudessa näyttämään siltä, että Kurvinen olisi vetänyt omaa, hallituksesta irrallista kiilusilmäistä leikkauslinjaa.
Keskustan puoluevaltuutettujen luottamus Mariniin suorastaan romahti Suomenmaan kyselyssä marraskuussa. Tätä ennen se oli laskenut jo keväällä vuoden 2020 syksyyn verrattuna.
SDP on silti keskustalaisille edelleen mieluisa hallituskumppani, ja puolueet löytävät toisensa monessa, mutta Marinin suhteen on syntynyt ongelmia.
Muualtakin on kuulunut harmittelua siitä, että Marin keskittyy liikaa imagoonsa, eikä ole kiinnostunut hoitamaan varsinaista tehtäväänsä.
Ei vähiten SDP:n sisältä.
Puolueen eduskuntaryhmässä vallitsee Marinin takia pelon ilmapiiri, väittävät demarilähteet Iltalehden (IL) mukaan.
– Odotan vain, milloin tämä loppuu, eräs kansanedustaja tuhahtaa IL:n mukaan.
– Ryhmä on aika läpeensä kyllästynyt tötöilyyn, toinen sanoi bilekohun jälkeisellä viikolla IL:lle.
Moni demari kertoo IL:n mukaan, että Marin on lakannut tervehtimästä heitä. Eduskuntaryhmässä ei voi puhua asioista.
– Aikuiset ihmiset istuvat käsiensä päällä ja suu kiinni. Jos esittää kritiikkiä Marinia kohtaan, leimataan heti Antti Lindtmanin (kisasi pääministeripaikasta Marinin kanssa Antti Rinteen eron jälkeen) puolustajaksi tai vastaavaksi. Vaikeita kysymyksiä on haastavaa tai mahdotonta käsitellä, kansanedustaja arvioi.
Marin on kaiken kaikkiaan ehkä taitekohdassa. Koronajohtajuudesta tullut myönteinen ja kohuista tullut kielteinen julkisuus myös luultavasti yhdessä auttavat demareita ja Marinia vertailemalla löytämään uutta tasapainoa tämän johtajuuteen.
Yleispoliittisista mielikuvista SDP:lle voi tulla sekä apua että haittaa aluevaalien käyntiin. Yleispolitiikasta riippumattomat tekijät taas palvelevat puoluetta.
Helsinki ei ole mukana aluevaaleissa, sillä kaupunki hoitaa sotensa jatkossakin kunnallispolitiikan kautta. Tämä tarkoittaa selkeää miinusta kokoomuksen valtakunnalliseen tulokseen ja plussaa etenkin keskustalle, mutta myös SDP:lle.
Kun verrataan kuntavaaleihin, tämä tuo SDP:n ja kokoomuksen tulokset lähemmäs toisiaan, tarkoittaen ehkä tasaista lähtötilannetta vaalien kynnyksellä.
Ilman Helsingin ääniä kokoomuksen äänipotti kuntavaaleissa oli 436 999. SDP:n äänimäärä oli 385 785. Keskustakaan ei ole ylivoimaisen matkan päässä takana 355 785 äänellään, varsinkin kun upouusissa aluevaaleissa on paljon avoimia kysymyksiä, jotka voivat tuottaa ties millaisen tuloksen.
SDP ja kokoomus muodostuvat herkästi vaalien pääpariksi. Oikeistopuolue kokoomus puolustaa yksityistä sektoria ja vasemmistopuolue SDP taas julkisen sektorin tuottamia sotepalveluja.
Nämä jos mitkä ovat perinteisen vasemmisto–oikeisto-akselin vaalit. Perussuomalaiset tuskin saa tehtyä näistä maahanmuutto- ja vihreät tuskin ilmastovaaleja.
SDP sai koottua suurimman ehdokaslistan. Kokoomuksen voima on kuitenkin vaaliliittojen kautta suurempi.
SDP on perinteinen sotehenkilöstön puolue. Asiaosaamista ja kokemustietoa on erittäin monella demariehdokkaalla. Kokoomus taas näyttäytyy herkemmin palveluverkon leikkaajana, joten julkista sotea vahvistavat tahot tuskin haluavat kokoomusta valtaan hyvinvointialueilla. Tämä voi kanavoida ääniä demareille.
Maakuntaverosta tuskin tulee jakavaa tekijää, sillä vaikka SDP:n kanta on lähtökohtaisesti myönteinen ja kokoomuksen vastustava, ei yksikään puolue ole toistaiseksi lähdössä sitä lanseeraamaan, sillä selvityksen jälkeen todettiin, ettei hyvinvointialueiden verotusoikeudelle ole vielä edellytyksiä.
Alueellinen ulottuvuus taas voi sataa keskustan pussiin. SDP:n onkin huomioitava hallituskumppaninsa vaatimus soteasemasta jokaisessa kunnassa samalla kun SDP itse on puhunut saavutettavuudesta ja riittävän nopeasta hoitoon pääsystä. SDP-johto on myös ilmaissut, ettei keskustan vaatimus ole olennainen, vaan palvelujen saatavuus on.
Samoin kuin SDP, keskustakin saattaa olla eniten eri linjoilla kokoomuksen kanssa. Hallituskumppanit SDP ja keskusta saattavat esiintyä vaalitaistossa sopuisastikin keskenään, sillä vaikeuksia kohdannut hallitusyhteistyö tarvitsee myös yhteisen onnistumisen kokemuksia, joka soteuudistus voi olla, ja varmaan sietäisikin olla. Onhan kyseessä suuren mittaluokan vihdoin valmistunut uudistus, jota on tehty pidempään kuin moni muistaakaan.
Kuntavaalien perusteella SDP tulee tekemään hyvät tulokset luultavasti etenkin Satakunnan, Vantaa-Keravan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson, Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueilla.
Suurimmalla Pirkanmaan alueella SDP voi ottaa kokoomukselta takaisin johtoasemansa. Puolueelle oli nolo tappio menettää asema viime kuntavaaleissa maakunnassa ja etenkin Tampereella, pääministeri Marinin kotikaupungissa, kokoomukselle.
Asiaomistajuus voi tuoda SDP:n taas ykköseksi alueella, joka ehkä ottaa hyvinvointialueiden puhemiehen roolin suuren kokonsa ansiosta.
SDP:n kannattajia myös kiinnostaa äänestää aluevaaleissa verrattain paljon, osoittaa Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus. Ikääntynyt kannattajakunta haluaa olla varmistamassa, että palvelut saadaan pelaamaan.
Tosin paheneva koronatilanne saattaa pitää ikänsä takia riskiryhmään kuuluvat SDP-äänestäjät myös pois vaaliuurnilta.
Joka tapauksessa näyttää siltä, että aluevaalien äänestysprosentti jää alhaiseksi. Jospa tietty määrä innokkaita SDP-äänestäjiä riittää ratkaisemaan historiamme ensimmäiset aluevaalit?
Suomenmaa analysoi juttusarjassaan kaikkien eduskuntapuolueiden aluevaalinäkymät.