Hallitus pystyy tänään kertomaan sopimistaan lakihankkeista, STT:lle ennakoidaan – lakiesitysten takaraja tänään
Tänään odotetaan tietoa siitä, mitä lakiesityksiä kiistelevä hallitus vielä edistää tällä hallituskaudella.
Useat hallituslähteet kertovat STT:lle odottavansa, että hallitus pystyy myöhemmin tänään kertomaan sopimistaan lakihankkeista. Neuvottelut ovat kuitenkin yhä kesken.
Valtioneuvoston yleisistunnossa aiotaan tänään antaa keskiviikkoisen asialistan perusteella yli 30 erilaista lakiesitystä, mukaan lukien hallituksen rivejä repinyt saamelaiskäräjälaki. Asialistaa voidaan kuitenkin tarvittaessa päivittää nopeasti.
Syynä sumalle on hallituksen ja eduskunnan sopima aikataulu lakialoitteiden käsittelystä. Hallituksen on lähtökohtaisesti ollut tarkoitus antaa enemmistö jäljellä olevista lakiesityksistään eduskuntaan torstaina, jotta eduskunta ehtii varmasti käsitellä ne. Takaraja ei kuitenkaan ole ehdoton, vaan siitä voidaan tärkeiden esitysten kohdalla joustaa.
Toisaalta takarajaan ehtiminen ei myöskään takaa aloitteiden käsittelyä. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sanoi STT:lle viime viikonloppuna, ettei saamelaiskäräjälakia välttämättä ehditä käsitellä valiokunnassa ajoissa. Kun vaalikausi päättyy ensi kevään eduskuntavaalien alla, käsittelemättä olevat hallituksen esitykset ja lakialoitteet raukeavat.
Keskustan tomerasti vastustamasta lakialoitteesta odotetaan lisätietoa tänään, sillä sitä koskeva lakiesitys on lähdössä tänään eduskuntaan. Keskusta on viivästyttänyt esityksen antamista viikolla pöytäämällä asian kahdessa istunnossa. Hallituksen pelisääntöjen mukaan kolmas pöytäyskerta ei enää ole mahdollinen.
Oikeusministeriö aikoo järjestää asiasta tiedotustilaisuuden puoli kahdelta eli pian valtioneuvoston yleisistunnon jälkeen. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) perusteli STT:lle aamupäivällä tarvetta tiedotustilaisuuden pitämiselle muun muassa sillä, että aiheesta on liikkeellä väärää tietoa.
Hallituksen neuvotteluiden kohteena on ollut toistakymmentä lakihanketta.
Niitä on osaltaan perannut niin kutsuttu varjoviisikko eli hallituksen sisäinen neuvotteluryhmä. Tyypillisesti vaikeimmat asiat ratkotaan hallituspuolueiden puheenjohtajien kesken, mutta varjoviisikon tarkoituksena on ollut helpottaa puoluejohtajien kiireitä.
STT:n keskiviikkona saamien tietojen mukaan arvonnousuvero ja euroistamisena tunnettu työllistämistoimi eivät olisi toteutumassa. Kyse on hankkeista, joista hallitus on jo aiemmin sopinut, mutta jotka ovat nyt tuoreiden kiistojen takia jäämässä toteutumatta.
Verovälttelyn ehkäisyyn kaavailtu mutta elinkeinoelämän äänekkäästi kritisoima arvonnousuvero on ollut mieluinen hallituksen vasemmistopuolueille. Sen sijaan keskusta on asettunut näyttävästi vastustamaan aloitetta.
Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehdon muuttaminen työajan sijaan euroihin on puolestaan ollut mieluisa hallituksen keskustapuolueille, kun taas erityisesti vasemmistoliitolle se on ollut vaikea pala.
Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan verokannustin olisi jäämässä hyllylle.
Lakialoitteiden ohella hallituksen odotetaan täydentävän ensi vuoden talousarviota. STT:n tietojen mukaan täydentävä lisätalousarvio olisi suuruudeltaan noin 800 miljoonaa euroa. Osa lisämäärärahoista on teknisiä eikä hallituslähteiden mukaan poliittisesti päätettyä lisärahaa ole kuin joitakin kymmeniä miljoonia. Rahaa kohdennetaan muun muassa Nato-jäsenyyden valmisteluun ja itärajalle rakennettavaan aitaan.
STT:n tietojen mukaan keskustan esillä pitämä tukipaketti maataloudelle sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) toivoma tukipaketti sote-alalle eivät sen sijaan olisi ainakaan toistaiseksi toteutumassa.
Muutokset lakihankkeissa ja budjetin täydennyksessä ovat kuitenkin mahdollisia, jos neuvottelut keikahtavat uuteen asentoon.