Rehn ulkoministeriön Gaza-kirjeestä: "Myös virkamiehillä on sananvapaus"

Presidentinvaalit

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Jussi Halla-aho sanoo, ettei hän osaa suuresti paheksua sitä, jos ulkoministeriön työntekijät ministeriön sisäisesti ilmaisevat mielipiteensä Suomen Lähi-idän politiikasta. Hän kuitenkin katsoo, että julkisuuteen tullessaan tällaiset ”adressit ja vetoomukset” ovat ongelmallisia.

– Suomen ulkopoliittisen linjan määrittelee parlamentaarista luottamusta nauttiva hallitus eikä mikään painostusryhmä ulkoministeriön sisällä, Halla-aho kommentoi STT:lle.

– Toivon, että he itse ymmärtävät tämän.

STT uutisoi keskiviikkona ulkoministeriön työntekijöiden poikkeuksellisesta kirjeestä ulkoministeri Elina Valtoselle (kok.). Kirjeen syy oli tyytymättömyys Suomen Lähi-idän politiikkaan.

Marraskuussa toimitetussa kirjeessä 79 ulkoministeriön työntekijää esitti, että Suomen tulisi vaatia Gazaan tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella.

– Israel on vastatoimissaan Gazassa selvästi ylittänyt suhteellisuusperiaatteen rajat, kohdistanut iskuja siviili-infrastruktuuriin sekä erityisen suojelun piirissä oleviin rakennuksiin, kuten sairaaloihin ja kouluihin. Nämä ovat todennäköisiä kansainvälisen oikeuden loukkauksia, jopa sotarikoksia, ministeriön työntekijät kirjoittivat.

Halla-aho uskoo, että ulkoministeriön työntekijöiden kirjeen tuleminen julkisuuteen liittyy presidentinvaaleihin.

– Se, että se on nyt vuodettu julkisuuteen, epäilemättä liittyy presidentinvaaleihin ja ehkä haluun luoda mielikuvaa siitä, että Suomen nykyisen hallituksen ulkopoliittisessa linjassa olisi jotain epäselvää, Halla-aho sanoo.

– Joku varmasti kokee, että tällaiset vuodot palvelevat hänen omia intressejään.

STT ei saanut keskiviikkona uutisoimaansa kirjettä oma-aloitteisena vuotona miltään taholta, vaan uutinen perustui toimituksen omaan monivaiheiseen tiedonhankintaan ja julkaistiin asian uutisarvon perusteella.

Äärijärjestö Hamas hyökkäsi Israeliin 7. lokakuuta. Israelin mukaan iskussa kuoli noin 1 200 ihmistä ja yli 240 jäi panttivangiksi, mihin Israel on vastannut Gazan palestiinalaisalueilla kovalla kädellä.

Halla-ahon mukaan hänen on vaikea nähdä, millä muulla tavoin Israel voisi reagoida Hamasin toimintaan.

– En viittaa ainoastaan syksyiseen Hamasin hyökkäykseen, vaan (myös) vuosia jatkuneeseen rakettitulitukseen Gazasta.

– Kaikki siviiliuhrit ovat valitettavia. Toisaalta tiedämme, että Hamas käyttää siviilejä ihmiskilpinä ja varmaakin pyrkii siihen, että Israelin sotilasoperaatioista aiheutuisi mahdollisimman paljon tuhoa siviileille, koska tämä tietenkin heikentää Israelin asemaa kansainvälisillä foorumeilla.

Suomi pidättäytyi lokakuussa äänestämästä YK:n yleiskokouksen välitöntä humanitaarista tulitaukoa koskevan päätöslauselman puolesta. Äänestyksen jälkeen ulkoministeri Valtonen kertoi ratkaisun johtuneen siitä, että tekstissä ei tuomittu erikseen Hamasin iskua.

Suomen tavoin toimi 14 muuta EU-maata.

Joulukuussa Suomi äänesti puoltavasti päätöslauselmasta, jossa vaadittiin välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan ja vaadittiin, että osapuolet noudattavat kansainvälistä oikeutta, panttivangit vapautetaan välittömästi ja ehdoitta ja Gazaan taataan humanitaarisen avun pääsy.

Perussuomalaisten presidenttiehdokas ei moiti Suomen suhtautumista Israelin toimiin Gazassa.

– En osaa lähteä arvostelemaan hallituksen ulkopoliittista linjaa tässä kohdassa. Mielestäni se on ollut aivan kohdallaan ja johdonmukainen, Halla-aho sanoo.

Hamasin hallinnoiman Gazan terveysministeriön mukaan Israelin iskut olisivat tammikuun alkupuolelle mennessä vaatineet yli 23 000 kuolonuhria. Muun muassa YK ja Yhdysvallat ovat pitäneet lukujen mittaluokkaa oikeana.

Valitsijayhdistyksen ja keskustan presidenttiehdokkaan Olli Rehnin mukaan ulkoministeriön työntekijöiden kirje kertoo siitä, miten suuri ja tunteita herättävä kysymys Gazan tilanne on Hamasin lokakuisen terrori-iskun ja Israelin vastatoimien jälkeen.

Rehn kertoo arvostavansa suomalaista virkakuntaa korkealle ja sanoo, että nämä ovat osaavaa ja sitoutunutta väkeä.

– Myös virkamiehillä on sananvapaus. Tulkitsisin kirjeen oman talon ministerille sopivan tähän raamiin, Rehn sanoo STT:lle.

– Mielestäni kirje on saanut kuitenkin yllättävän suuret mittasuhteet, mikä kertoo siitä, miten puhuttava ja tunteita herättävä tämä Gazan vaikea tilanne on.

Samalla on Rehnin mukaan selvää, että Suomessa kansanvaltaisesti valitut päättäjät vetävät poliittisen linjan ja virkamiehet toteuttavat tätä linjaa virkatehtävissään.

Rehnin mielestä oli Suomelta oikea linjaus pidättäytyä lokakuussa äänestämästä Gaza-päätöslauselmasta YK:n yleiskokouksessa.

– Kyllä Yhdistyneiden kansakuntien pitää pystyä tuomitsemaan Hamasin terroriteot ja tunnustamaan Israelille täysi oikeus puolustautua, Rehn katsoo.

Hänen mukaansa nyt on olennaista saada humanitaarinen tulitauko Gazaan ja käynnistää neuvottelut kahden valtion mallista, jossa Israelin turvallisuus taataan ja luodaan edellytykset palestiinalaisten valtiolle.

Vihreiden tukeman valitsijayhdistyksen ehdokkaan Pekka Haaviston mielestä Suomen ei ollut johdonmukaista jäädä istumaan aidalle, kun YK:ssa äänestettiin lokakuussa Gaza-päätöslauselmasta.

Haavisto sanoi keskiviikkona STT:lle, että Suomi olisi voinut äänestää humanitaarisen tulitauon puolesta jo lokakuussa ja antaa äänestysselityksen, jossa olisi tuomittu jyrkästi Hamasin isku.

– Minusta tämä olisi ollut johdonmukaista meidän aiemmalle politiikallemme, hän sanoi.

SDP:n Jutta Urpilaisen mukaan ulkopolitiikassa on ollut nähtävissä, että Suomesta halutaan tehdä Nato-Suomea, joka muuttaisi ulkopolitiikkansa arvopohjaa oletettujen odotusten mukaiseksi.

– Tämä on tullut näkyväksi esimerkiksi Lähi-idän politiikassa, jossa Suomi äänesti YK:ssa eri rintamassa kuin verrokkimaamme Norja, Urpilainen sanoi keskiviikkona tiedotteessa.

Urpilaisen mukaan Suomi ei saa seurata suurvaltojen julkilausuttuja tai oletettuja näkemyksiä valintoihin, jotka eivät ole Suomelle luontevia.

Kokoomuksen Alexander Stubb sanoo diplomaattien kirjeen kertovan ennen kaikkea siitä, että Israelin ja Gazan konflikti herättää voimakkaita tunteita ja monella on siitä vahva näkemys.

– Suomen linja on toimiva ja linjassa pitkällä aikavälillä. YK:n ensimmäisessä päätöslauselmassa olimme monien verrokkimaiden kanssa samoilla linjoilla. Sen jälkeen tilanne on muuttunut. Suomi on selkeästi tuominnut Hamasin terrori-iskun ja myös peräänkuuluttanut malttia Israelilta ja toimii aina kansainvälisen oikeuden mukaisesti, Stubb kirjoitti sähköpostivastauksessaan STT:lle keskiviikkona.

Vasemmistoliiton Li Andersson on ottanut toistuvasti kantaa tilanteeseen jo ennen ulkoministeriön työntekijöiden kirjeen tuloa julki. Andersson on muun muassa esittänyt viestipalvelu X:ssä, että Suomen pitäisi tehdä puoltava väliintulo Etelä-Afrikan Israelia vastaan nostamaan kanteeseen. Kanteessa on kyse siitä, syyllistyykö Israel palestiinalaisten kansanmurhaan Gazassa.