Haavisto ja Urpilainen näkevät Israel-politiikan vaarantavan viestiä Venäjästä
Suomen edellisen ulkoministerin Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomen ei ollut johdonmukaista jäädä istumaan aidalle, kun YK:ssa äänestettiin lokakuussa välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan vaativasta yleiskokouksen päätöslauselmasta.
Parhaillaan presidentiksi pyrkivä vihreiden tukema valitsijayhdistyksen ehdokas Haavisto nostaa esille sen, kuinka Suomi on toiminut esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan tapauksessa.
– Mehän olemme kritisoineet Ukrainan (tapauksessa) aidalla istujia aiemmin ja vaatineet, että YK:n yleiskokouksessa otetaan kantaa keskeisiin oikeudellisiin kysymyksiin. Ja tässä kohdassa varmasti se siviilien suojelu ja sitä kautta humanitaarisen tulitauon vaatimus oli keskeinen.
Suomi pidättäytyi lokakuussa äänestämästä, kun YK:n yleiskokous äänesti asiassa.
Myöhemmin joulukuussa Suomi kuitenkin puolsi äänestyksessä yleiskokouksen päätöslauselmaa, jossa vaadittiin välitöntä humanitaarista tulitaukoa Gazaan ja vaadittiin kansainvälisen oikeuden noudattamista, panttivankien vapauttamista välittömästi ja ehdoitta sekä humanitaarisen avun turvaamista Gazaan.
Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) perusteli lokakuun äänestyksen jälkeen äänestystä sillä, että äärijärjestö Hamasin iskua ei erikseen tuomittu tekstissä. Haavisto sanoo, että Suomi olisi voinut äänestää humanitaarisen tulitauon puolesta jo lokakuussa ja antaa äänestysselityksen, jossa olisi tuomittu jyrkästi Hamasin isku.
Marraskuussa 79 ulkoministeriön työntekijää lähetti poikkeuksellisen kirjeen, jossa ilmaisi ulkoministeri Valtoselle tyytymättömyytensä Suomen Lähi-idän politiikkaan.
SDP:n Jutta Urpilainen otti kantaa kirjeeseen tiedotteessaan keskiviikkona. Myös hän katsoo, että Suomen Lähi-idän politiikalla on vaikutusta Ukraina-politiikan uskottavuuteen muun maailman silmissä.
Hän otti myös kantaa siihen, miten Suomen ulkopoliittista linjaa halutaan hänen nähdäkseen muuttaa.
– Ulkopolitiikassa on ollut nähtävissä, että Suomesta halutaan tehdä Nato-Suomea, joka muuttaisi ulkopolitiikkansa arvopohjaa oletettujen odotusten mukaiseksi. Tämä on tullut näkyväksi esimerkiksi Lähi-idän politiikassa, jossa Suomi äänesti YK:ssa eri rintamassa kuin verrokkimaamme Norja.
Vasemmiston Li Andersson on ottanut toistuvasti kantaa asiaan jo ennen kirjeen tuloa julki. Andersson on muun muassa esittänyt X:ssä, että Suomen pitäisi tehdä puoltava välintulo Etele-Afrikan Israelia vastaan nostamaan kanteeseen. Kanteessa on kyse siitä, syyllistyykö Israel palestiinalaisten kansanmurhaan Gazassa.
STT tavoitteli myös presidenttigallupien kärjessä olevaa kokoomuksen Alexander Stubbia sekä Haaviston jälkeen kolmantena olevaa perussuomalaisten Jussi Halla-ahoa kommentoimaan kirjettä, mutta heitä ei tavoitettu iltaan mennessä.