Upin johtaja EU:n uudesta kurssista: Nämä ovat isoja uutisia
EU-maat osoittivat torstaina pidetyssä huippukokouksessaan kaivattua päätöksentekokykyä Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi, katsoo Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala. Kokouksessa hyväksyttiin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin suunnitelma ohjata yhteensä 800 miljardia euroa lisää jäsenmaiden puolustuksen vahvistamiseksi.
– Minusta se iso uutinen on tämä voimakas tahtotila vahvistaa Euroopan puolustusta. Nämä panostukset, joista nyt puhutaan, ovat oikeasti merkittäviä. Se, miten Saksa nyt reivaa kurssia ja mitä avauksia Ranska on tehnyt ydinasepelotteen mahdollisesta uudelleen kalibroinnista, ovat isoja uutisia, Haukkala sanoo.
Riittääkö Von der Leyenin suunnitelma Euroopan vahvistamiseksi?
– Ainakin se on valtava harppaus oikeaan suuntaan. Kyllähän tuossa puhutaan sen kokoluokan lisäpanostuksista, että ne varmasti tuottavat hyvää satoa, kunhan ne vain käytetään järkevästi.
Seuraavaksi Euroopan maiden pitää varmistaa, että suuret rahasummat myös käytetään järkevästi.
– Se ei riitä, että nyt Eurooppa heittää rahaa tähän ongelmaan, vaan sen pitää heittää sitä fiksusti. Huonolla toimeenpanolla ja väärillä suunnitteluperusteilla isotkin rahasummat on mahdollista hukata.
Oleellista onkin Haukkalan mukaan se, että käytetyille euroille saadaan hyvää vastinetta.
– Tämä on kyllä iso haaste Euroopalle, mutta minun lasini on nyt kyllä puoliksi täynnä tänään. Kyllä nämä ovat parhaimpia signaaleja, mitä on kuultu pitkään aikaan.

Haukkalan mukaan EU-maat lähettivät huippukokouksessaan vahvan viestin Ukrainan tueksi ainakin 26 jäsenmaan osalta. Unkarin vastaanhangoittelu kuitenkin sotki kuviota.
– Se, että Eurooppa-neuvosto kokonaisuudessaan ei kyennyt Ukrainasta mitään lausumaan, kertoo tietysti, että täysin vahvaa ja yhteistä rintamaa ei ole. — Ukrainan osalta se tärkein konkretia, eli tässä ja nyt toimeenpantavat uudet taloudelliset sitoumukset, jäi vähän puolitiehen.
Vastahakoinen jäsenmaa oli myös Slovakia, joka pääministeri Robert Ficon johdolla on vastustanut Ukrainalle annettavaa aseapua. Slovakia kuitenkin saatiin suostuteltua päätöslauselmien tueksi lupaamalla, että komissio, Slovakia ja Ukraina vauhdittavat kaasutoimituksia koskevia neuvotteluita.
– Unkarikin oli aiemmin pitkään taivuteltavissa. Monasti nämä vastarannan kiisket on saatu joko uhkailemalla, lahjomalla tai kiristämällä ruotuun. Unkarin tapauksessa se tie on nyt käyty loppuun näillä näkymin. Slovakian tapauksessa se temppu vielä onnistui, Haukkala sanoo.
Koska EU:n päätöksenteko on yksimielisyysvaatimuksen takana, vastaan hangoittelijoiden takia yhteinen kannanmuodostus näyttää valuvan yhä enemmän EU:n rakenteiden ulkopuolelle, Haukkala arvioi.
– Siihen on myös hyviä syitä, koska esimerkiksi Britannia ja Norja eivät ole EU-jäseniä. Jos nyt rehellisiä ollaan, niin kyllä ne ovat tärkeämpiä maita Euroopassa kuin Unkari, kun puhutaan Ukrainan tukemisesta.
Haukkalan mukaan kokouksen henki oli se, että nyt rakennetaan eurooppalaisempaa Natoa ja sitä kautta vahvempaa Eurooppaa, eikä niinkään natomaisempaa EU:ta.
Nyt olisi Haukkalan mukaan tärkeää, että puheista siirryttäisiin tekoihin mahdollisimman nopeasti. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) tiedotustilaisuudessa mainitsema 5–10 vuoden jakso Euroopan saamiseksi puolustuksellisesti omaehtoiseksi on Haukkalan mukaan kunnianhimoinen, mutta oikea tavoite. Tilanne Euroopassa voi kuitenkin muuttua paljon tätä nopeammin.
– Turvallisuusympäristön huomioon ottaen 5–10 vuotta on hirveän pitkä aika.
Euroopalla ei ole Haukkalan mukaan aikaa hukattavaksi.
– Siinä mielessä on valitettavaa, että tässä on kolme vuotta hukattu tämän Ukrainan sodan alkamisen jälkeen, ennen kuin on päästy oikeasti asian äärelle.
– Tämä on nyt oikeasti se hetki, jolloin Euroopan täytyy kyetä nousemaan tämän tilanteen tasalle, ja jos tässä ei nyt onnistuta, niin tietysti se on suuri tappio eurooppalaisille.
