Euroopan neuvoston ulkoministerikokous pohti ihmisoikeussopimuksen sovittamista maahanmuuton ongelmiin
Euroopan neuvoston ulkoministerikokous on hyväksynyt poliittisen julistuksen muuttoliikkeestä ja sen suhteesta Euroopan ihmisoikeussopimuksen soveltamiseen. Neuvoston pääsihteerin Alain Berset’n mukaan julistuksessa kaikki valtiot sitoutuvat tukemaan ihmisoikeussopimusta.
– Se ei tarkoita, että jäsenvaltiot olisivat kaikista asioista samaa mieltä, Berset tarkensi lehdistötilaisuudessa
Julistuksessa alleviivataan sitä, että on sekä maiden oikeus että velvollisuus kontrolloida maahanmuuttoa omalle alueelleen. Tätä oikeutta valtioiden pitää kuitenkin harjoittaa ihmisoikeussopimuksen puitteissa.
Euroopan neuvoston 46 jäsenvaltion ulkoministerit olivat perjantaina koolla Moldovan pääkaupungissa Chisinaussa. Suomea kokouksessa edusti valtiosihteeri Pasi Rajala.
Yksimielisesti hyväksytyssä julistuksessa todetaan, että monissa jäsenmaissa on sellaisia muuttoliikkeeseen liittyviä monimutkaisia ja merkittäviä vaikeuksia, joista osaa ei voitu ennakoida ihmisoikeussopimusta laadittaessa. Kyvyttömyys vastata näihin ongelmiin voi rapauttaa yleistä luottamusta koko ihmisoikeussopimusjärjestelmään.
Poliittisen julistuksen mukaan ihmisoikeussopimusta pitää tästä huolimatta voida soveltaa myös vastaamaan uusiin nykypäivän haasteisiin.
Julistuksessa yhtenä ongelmana mainitaan muun muassa välineellistetty maahanmuutto, jolla vihamielinen valtio tai muu toimija pyrkii painostamaan tai horjuttamaan jotain eurooppalaista demokratiaa. Julistuksen mukaan tällaisen toiminnan onnistumista ei pidä sallia.
Samalla julistuksessa todetaan, että välineellistetyssä maahanmuutossa hyväksikäytön kohteeksi joutuneet maahanpyrkijät ovat hyvin haavoittuvassa asemassa. Heidän oikeuksiaan pitää suojella ihmissoikeussopimuksessa ja kansainvälisessä oikeudessa tarkoitetulla tavalla, mutta niissä sallituin rajoituksin.
Arvioitiin valtion velvollisuuksien noudattamisesta voi muun muassa vaikuttaa rajanylitykseen osallistuvien henkilöiden oma käyttäytyminen, julistuksessa todetaan.
Euroopan neuvoston ministerikokouksessa keskusteltiin myös Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa ja erityisesti Venäjän vastuuvelvollisuudesta. Euroopan neuvoston puitteissa on tarkoitus perustaa erityistuomioistuin Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen syyllisten käsittelyyn.
Chisinaun kokouksessa perustettiin Ukraina-tuomioistuimen hallintoa ja rahoitusta koskeva sopimus, jolla valtioiden tuki tuomioistuimelle toteutetaan. 36 neuvoston jäsenmaata, joukossa myös Suomi, sekä Euroopan unioni ilmoittivat perjantaina kokouksessa aikeestaan liittyä sopimukseen.
Euroopan neuvosto on hallitusten välinen järjestö, joka keskittyy ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltiokehityksen edistämiseen.