Kiistellyt höllennykset yritysvastuudirektiiviin läpi EU-parlamentissa – Heinäluoma: "Lähihistorian suurin puliveivaus"
EU-parlamentti hyväksyi torstaina muun muassa yritysvastuudirektiiviin tehtävät höllennykset.
Asiaa tuki parlamentin äänestyksessä 382 meppiä ja vastusti 249. Asia sai tukea erityisesti parlamentin oikeistoryhmiltä.
Taustalla on EU-komission helmikuussa esittelemä omnibus-esitys, joka toisi lievennyksiä esimerkiksi viime komissiokaudella sovittuun yritysvastuu- ja kestävyysraportointidirektiiviin.
On poikkeuksellista, että EU-lainsäätäjät palaavat näin nopeasti arvioimaan uudelleen laajaa lainsäädäntökokonaisuutta.
Kannattajien mukaan muutoksilla halutaan keventää erityisesti pienten ja keskikokoisten yrityksien raportointitaakkaa ja parantaa EU:n kilpailukykyä. Vastustajien mukaan muutokset heikentävät direktiivillä saavutettavia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia.
Asiaa kannattanut parlamentin suurin ryhmä, kokoomuksen kotiryhmä EPP yritti aiemmin neuvotella omnibus-paketista sopua niin sanottujen Eurooppa-myönteisten ryhmien eli sosiaalidemokraattien (S&D) ja liberaalien (Renew) kanssa.
Ryhmät pääsivätkin yhteisymmärrykseen vaikeiden neuvotteluiden jälkeen, mutta parlamentti hylkäsi silti asian ensimmäisessä äänestyksessään lokakuussa.
Osa mepeistä näki tuloksen olleen näpäytys EPP:n neuvottelutavoille, jotka ovat herättäneet närää kuluvalla parlamenttikaudella.
Tämän vuoksi parlamentti äänesti asiasta torstaina uudelleen. Nyt EPP haki tukea direktiivin läpisaamiseksi erityisesti parlamentin laitaoikeistoryhmiltä, mikä herätti närää monissa muissa ryhmissä, jotka ovat toistuvasti syyttäneet keskustaoikeistolaista EPP:tä liittoutumisesta laitaoikeiston kanssa tällä parlamenttikaudella.
– EPP näytti todelliset kasvonsa yhdistämällä voimansa avoimesti äärioikeiston kanssa tuhotakseen EU:n yritysvastuulainsäädännön. Olemme tehneet viime viikkoina kaikkemme yhdessä demarien ja Renew’n kanssa löytääksemme ratkaisun, joka voisi saada enemmistön parlamentissa — mutta EPP kieltäytyi edes istumasta neuvottelupöytään, vihreiden europarlamentaarikko Maria Ohisalo syytti tiedotteessaan.
Ohisalon mukaan yritysvastuulainsäädäntö ei ole ideologinen kysymys.
– Se on keino varmistaa, että eurooppalaiset yritykset toimivat oikeudenmukaisesti ja kestävästi. Kukaan meistä ei halua arvuutella joulusuklaata ostaessa, onko makeisten taustalla lapsityötä tai modernia orjuutta.
Demarimeppi Eero Heinäluoma moitti tiedotteessaan asiaa lähihistorian suurimmaksi puliveivaukseksi, jossa uhriksi joutui yritysvastuulainsäädäntö ja sen myötä työntekijöiden oikeudet sekä ilmasto.
– Nyt EPP:n johdolla keskeiset parannukset yritysvastuuseen heitettiin romukoppaan. Tämä on iso tappio myös suomalaisille yrityksille, jotka ovat johdonmukaisesti jo pitkään tehneet yritysten yhteiskuntavastuusta itselleen kilpailuetua.
Heinäluoman mukaan äänestyksellä saattaa olla kauaskantoisia seurauksia koko vaalikauden yhteistyöpolitiikkaan.
– Jokaisen eurooppalaisen on nyt syytä olla hyvin huolissaan siitä, mihin perinteinen keskustaoikeisto on menossa ryhtyessään äärioikeiston leikkikaveriksi.
EPP:n mukaan äänestystulos oli hyvä erityisesti pienille ja keskisuurille eurooppalaisille yrityksille ja kilpailukyvylle. Ryhmän mukaan esitys vapauttaa yritykset tarpeettomasta byrokratiasta, jotta ne voivat tehdä paremmin investointeja esimerkiksi innovaatioihin ja vihreään teknologiaan.
– Olemme saaneet kilpailukyvyn takaisin agendalle. Eurooppa voi olla sekä kestävä että kilpailukykyinen, asian raportööri, EPP:n Jörgen Warborn sanoi tiedotteessa.
Suomessa Elinkeinoelämän keskusliitto EK ei ole esittänyt vaatimuksia yritysvastuudirektiivin kumoamisesta. Sen mukaan kokonaisuutena omnibus-hanke on kehityskulkuna hyvin myönteinen, mutta samalla lainsäädännön heikko ennakoitavuus yrityksille merkittävä ongelma.
– Suomalaisyrityksillä on vahva tahtotila kehittää edelleen omaa vastuullisuuttaan — olennaista on lisäksi, että vapaaehtoista kestävyysraportointia tai vastuullisuustyötä muutos ei estä, EK:n asiantuntijat Juho Mäki-Lohiluoma ja Hannu Ylänen totesivat kirjoituksessaan.
Yritysvastuudirektiivi velvoittaa yritykset huolehtimaan ihmisoikeuksista ja ympäristöstä koko tuotantoketjussaan. Nyt direktiiviä ollaan muuttamassa niin, että velvoitteet koskisivat vain kaikkein suurimpia yrityksiä.
– Parlamentti haluaa, että entistä harvemmat yritykset joutuvat kertomaan ihmisoikeusasioistaan, ilmastopäästöistään ja ympäristövaikutuksistaan, moitti suomalaisen kansalaisjärjestö Finnwatchin tutkija Anu Kultalahti tiedotteessa.
Finnwatch moitti parlamenttia myös siitä, että se esitti ilmastosiirtymäsuunnitelmien poistamista direktiivistä
– Suunnitelmilla yritykset velvoitettaisiin muuttamaan toimintansa EU:n ilmastolain ja Pariisin sopimuksen mukaiseksi. Siten ne merkittävällä tavalla kiihdyttäisivät irtautumista fossiilisista polttoaineista. Fossiiliteollisuus on lobannut voimakkaasti siirtymäsuunnitelmia vastaan.
Asiaa käsitellään seuraavaksi parlamentin, jäsenmaiden ja komission välisissä kolmikantaneuvotteluissa.