Enterovirukset iskivät tavallista aiemmin – pogostantautitapauksia odotetaan runsaasti, koronatartunnat laskussa
Lähinnä pienillä lapsilla esiintyvää enterorokkoa on laajalti liikkeellä ympäri Suomea, kertoo THL:n tartuntatautilääkäri Katja Kotkavaara.
Tänä vuonna enteroviruksia on todettu loppukesästä enemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta.
– Tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu enemmän tapauksia jo heinäkuun puolivälin jälkeen. Ei voi vielä suoraan sanoa, onko tautia enemmän kuin yleensä, mutta tahti on kiihtynyt nyt aikaisemmin. Kotkavaara kertoo.
Suurin osa enterovirustapauksista todetaan vuosittain syys-, loka- ja marraskuun aikoihin, mutta tapauksia esiintyy läpi vuoden.
Useiden eri enterovirusten aiheuttama enterorokko aiheuttaa suuhun, käsiin ja jalkoihin rakkuloita ja haavaumia. Valtaosa enterorokkotapauksista on lieväoireisia.
Tauti on yleisin alle 10-vuotiailla lapsilla, mutta se voi tarttua etenkin perhepiirissä myös aikuisiin.
Enterorokkotapausten tarkkaa määrä ei Kotkavaaran mukaan pysty ilmoitetuista enterovirustapauksista päättelemään, sillä THL:n rekisteriin kirjataan vain laboratoriovarmistetut tapaukset, ja vain osa enteroviruksista aiheuttaa enterorokkoa.
– Kun tauti on lieväoireinen ja itsestään parantuva, se ei vaadi näytteenottoa, Kotkavaara kertoo.
Sairaanhoitopiireistä saatujen tietojen mukaan enterorokkoa olisi Kotkavaaran mukaan kuitenkin laajasti liikkeellä.
Ainakin Turussa on havaittu myös enterovirus D68:aa, joka on aiheuttanut hankalaa hengenahdistusoiretta, ja joitakin lapsia on joutunut sairaalahoitoon. Eniten enterovirus D68:n aiheuttamia vaikeita infektioita on lapsilla ja nuorilla aikuisilla.
– Turussa on ollut yksittäisiä lapsia tehohoidossakin. Tyypillisesti hoidossa ollaan kuitenkin vain muutaman päivän ajan. Loppuviikon tietojen mukaan pääkaupunkiseudulla ei ole ollut lapsia tehohoidossa hengenahdistuksen vuoksi, Kotkavaara kertoo.
Enterovirukset voivat aiheuttaa aivokalvontulehduksia tai sydänlihastulehduksia, mutta tällaisia tapauksia ei Kotkavaaran mukaan THL:n tietoon ole tullut tänä vuonna.
Enterorokkoa vastaan ei ole rokotetta. Tartuntoja ehkäistään parhaiten hyvällä käsihygienialla. Virus tarttuu ulosteen kautta ja pisaratartuntana.
Taudin hoitoon ei ole myöskään erillistä lääkitystä, vaan sitä hoidetaan oireiden mukaan.
Itä-Suomessa eniten esiintyvä, hyttysten levittämä pogostantauti on tyypillisesti loppukesän ja alkusyksyn aikoihin esiintyvä virustauti. Viime vuonna THL:n rekisteriin kirjattiin eniten pogostantautitapauksia (566) lähes 20:een vuoteen.
– Meillä oli viime vuonna epidemiavuosi, ja sitä seuraavana vuonna nähdään yleensä enemmän tapauksia kuin yleensä, Kotkavaara kertoo.
Pogostantauti aiheuttaa niveloireita ja laaja-alaista ihottumaa. Iso osa tartunnoista on oireettomia tai lieväoireisia.
Virukselle ei ole rokotetta, mutta tartuntaa voi välttää suojautumalla hyvin hyttysiltä.
Noin puolentoista kuukauden aikana ilmoitetut koronatartuntojen määrät ovat olleet laskusuunnassa.
Koronaviruksen jätevesiseurannassa trendi on myös ollut laskeva viimeisten viikkojen aikana.