Ensimmäinen maailmansota syttyi 110 vuotta sitten – merkittävä askel Suomen itsenäisyyden tiellä
Ensimmäinen maailmansota alkoi päivälleen 110 vuotta sitten. Tuolloin Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle.
Maailmansota ei alkanut välittömästi Sarajevon laukauksista, kuten usein saatetaan muistella.
28. kesäkuuta serbianarkisti Gavrilo Princip ampui Itävallan kruununperijä Frans Ferdinandin sekä tämän puolison arkkiherttuatar Sophien.
Itävalta-Unkari vaati asianosaisten luovuttamista käsiinsä myös Serbiasta, josta käsin Principin edustama terroristijärjestö Musta Käsi toimi. Serbia ei suostunut, ja kuukausi murhien jälkeen Itävalta-Unkari julisti maalle sodan. Liittosopimusviidakko lähti kuhisemaan tämän jälkeen, ja Venäjä julisti sodan Itävalta-Unkarille.
Venäjän liikekannallepano johti siihen, että Saksa julisti sodan Venäjälle. Saksa pelkäsi kahden rintaman sotaa, ja hoitaakseen länsirintaman ajoissa alta pois se hyökkäsi Ranskaan Belgian kautta. Iso-Britannia julisti tämän myötä sodan Saksalle.
Monimutkaisten liittosopimusten myötä ruutitynnyri räjähti sodaksi hyvin nopeasti.
Ensimmäinen maailmansota tunnetaan sotana, joka ei juuri edennyt. Vuosien ajan tilanne sekä idässä että etenkin lännessä pysyi staattisena.
Länsirintama, jossa Saksa oli yksi osapuoli vastassaan Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska, sekä myöhemmin Yhdysvallat, on jäänyt kuvastoltaan historiaan aivan erityisesti.
Etenemistä ei juuri tapahtunut, ja jos tapahtui, se lyötiin myöhemmin takaisin. Tykistötuli oli valtavaa, ja länsirintaman kuvastoon kuuluvatkin mutaiset, tykkitulen möyhimät maastot ja vetiset juoksuhaudat, joissa sotilaat elivät vuosia.
Venäjä vetäytyi maailmansodasta sisäisten levottomuuksiensa takia vuonna 1917, ja itärintaman sodat jatkuivat pienemmällä tasolla sodan loppuun asti. Itävalta-Unkari oli tuolloin jo täysin riippuvainen Saksasta, ja sodan lopussa Itävalta-Unkari hajosi useampiin kansallisvaltioihin.
Länsirintamalla ratkaisevaa oli Yhdysvaltojen mukaantulo vuonna 1917. Saksa ei enää jaksanut taistella, ja kun marraskuuhun 1918 tultaessa lukuisia joukkoja oli alkanut antautua liittoutuneille, Saksa päätti antautua.
Ensimmäinen maailmansota päättyi tunnetun lukurimpsun hetkellä eli 11.11. kello 11.
Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen teollisen mittakaavan sota. Ase- ja ammustuotanto oli massiivista, ja etenkin tykistöä käytettiin paljon. Uusia aselajeja olivat panssarivaunut sekä ensimmäistä kertaa merkittävästi sotilastoiminnassa käytetyt lentokoneet.
Viimeiset ensimmäisen maailmansodan veteraanit kuolivat 2010-luvun alussa.
Suomelle ensimmäinen maailmansota oli ratkaiseva tapahtuma itsenäistymisen tiellä.
Vuonna 1809 Suomesta oli tullut autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän voitettua Suomen alueen Ruotsilta itselleen.
Autonomiassa Suomen hallitsija oli Venäjän keisari, mutta Suomi sai itse päättää merkittävästä määrästä sisäisiä asioitaan.
Myöhemmin Venäjä yritti saada Suomen tiiviimmin osaksi itseään. Puhutaan niin sanotuista sortokausista 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa.
Itsenäistymistä ajava liike oli Suomessa olemassa jo tuolloin, mutta harva piti itsenäisyyttä realistisena mahdollisuutena.
Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, itsenäistymisajatukset ottivat tuulta alleen.
Lukuisia suomalaismiehiä lähti sotilaskoulutukseen Saksaan, joka soti Venäjää vastaan. Nämä jääkäreiksi kutsutut sotilaat saivat Saksan riveissä myös tulikasteen Venäjää vastaan.
Erityisesti Venäjän vallankumoukset 1917 auttoivat Suomen itsenäistymistä.
Kun keisarinvalta Venäjällä oli kukistettu, ei juridista suhdetta Venäjään katsottu olevan kuten ennen. Suomi julistautui itsenäiseksi 6. joulukuuta 1917.
Vuoden 1918 taitteessa Suomi sai Venäjän johtajaksi katsotun vallankumousjohtaja Vladimir Leninin tunnustuksen itsenäisyydelleen. Lenin katsoi, että Suomen työväestön piti itse tehdä kommunistinen vallankumous ja päättää sitten Neuvostoliittoon liittymisestä.
Kommunistista vallankumousta ei tullut valkokaartien voitettua talven ja kevään 1918 sisällissodan.
Suomi sai tunnustuksen itsenäisyydelleen muilta ulkovalloilta vuosien 1918–1919 aikana.
Muita itsenäistyneitä valtioita Suomen lisäksi ensimmäisen maailmansodan myötä olivat esimerkiksi Viro, Latvia, Liettua, Puola, Itävalta ja Unkari, Tsekkoslovakia ja Jugoslavia. Näistä Jugoslavia oli poikkeuksellisesti usean valtion tai kansakunnan yhteenliittymä, kun taas muut erosivat jostain suuremmasta valtiosta.