Halvin reitti ilmastotavoitteeseen on nostaa tuulivoiman osuus 70 prosenttiin sähköntuotannosta, laskee Sitran selvitys

Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen kustannustehokkaalla tavalla vaatii fossiilisten polttoaineiden laajaa korvaamista puhtaasti tuotetulla sähköllä teollisuudessa, liikenteessä ja lämmityksessä, toteaa Sitran julkaisema selvitys.

Selvityksessä arvioidaan, että Suomen talouden laaja sähköistäminen nostaisi sähkön tarvetta yli viidenneksen vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2050 mennessä vuotuinen sähkönkulutus tuplaantuisi nykytasosta lähes 170 terawattituntiin. Suomen sähköntuotantokapasiteetin pitäisi yli kolminkertaistua yli 70 gigawattiin.

Pääosa tarpeesta on halvinta korvata tuulivoimalla, jonka tuotantokustannukset ovat pienemmät kuin ydinvoimalla ja merituulivoimalla.

Maatuulivoiman osuus Suomen sähköntuotannosta nousisi selvityksen mallissa yli 70 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä, kun osuus viime vuonna oli noin kymmenen prosenttia. Tanskassa tuulivoiman osuus on jo nyt yli puolet.

Jos taas maatuulivoimaa ei ole riittävässä määrin saatavilla, tarvittaisiin lisää ydinvoimaa, akkuja ja tuontisähköä. Sään mukaan vaihteleva tuulivoimantuotanto tarvitsee isoja investointeja, mutta myös kulutusjoustoa, energiavarastoja, muuta joustavaa sähköntuotantoa sekä hyvät siirtoyhteydet Suomen sisällä ja naapurimaihin.

Selvityksessä tutkittiin myös, miten laajamittainen vedyn käyttö vaikuttaisi Suomen energiajärjestelmiin.

Mallinnusten mukaan runsas vedyn hyödyntäminen vähentäisi biomassan ja akkujen tarvetta, mutta sähkönkulutus lisääntyisi entisestään, peräti 20 terawattitunnilla vuoteen 2050 mennessä.

Suomessa olisi selvityksen mukaan luotava selvä kuva siitä, miten vedyn vaatima siirtoinfrastruktuuri toteutetaan. Lisäksi tarvitaan kannustava verokohtelu ja sääntely puhtaasti tuotetulle vedylle ja sen johdannaisille.

Suomi tavoittelee hallitusohjelman mukaisesti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä ja sen jälkeen hiilinegatiivisuutta. Sitran selvityksessä lasketaan, että tavoite on mahdollista saavuttaa.

–  Muutos voidaan toteuttaa näköpiirissä olevalla teknologialla, ilman ylioptimistisia oletuksia energiatehokkuuden parantumisesta ja ilman, että puun ja muun biomassan käyttö nousee pysyvästi, sanoo mallinnustyötä vetänyt konsulttiyritys Compass Lexeconin projektipäällikkö Gerald Aue tiedotteessa.

Selvitystä tehneessä kansainvälisessä työryhmässä oli mukana myös Enerdata-yhtiön konsultteja sekä tutkijoita Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta.