Eläkkeelle jäävä yksikön johtaja: Vastaanottokeskusten työnjaossa vielä paljon kehittämistä

Vastaanottojärjestelmää tulisi jatkossa kehittää niin, että työnjako kauttakulkukeskusten ja odotusajan keskusten välillä tehostuisi entisestään, muistuttaa eläkkeelle jäävä Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen.

– Lisäksi vastaanottokeskusten tulisi entistä useammin olla asuntopohjaisia. Tämä olisi paitsi taloudellisesti edullisin, myös turvapaikanhakijan kannalta inhimillisin malli, hän toteaa.

Kuuluvainen muistuttaa tiedotteessaan, että vuosi sitten syksyllä vastaanottokeskuksia perustettiin tiuhaan tahtiin, ja niiden toimintaan kohdistui ennennäkemätön julkinen kiinnostus.

– Vastaanottokeskus typistyi keskustelussa majapaikaksi, josta saa ruokaa ja jota on turvallisuuden nimissä vartioitava.

– Vastaanottotoiminta on kuitenkin ennen kaikkea sosiaali- ja terveysalan työtä, jossa turvallisuus syntyy ihmisten hyvinvoinnista, hän painottaa.

Jorma Kuuluvainen toteaa käyneensä syksyllä 2015 asukasilloissa useilla paikkakunnilla, joille oltiin perustamassa vastaanottokeskusta.

– Niissä tuntui pelko ja huoli tulevaisuudesta. Muistan yhdenkin perheenäidin, jonka elämä tuntui loppuvan siihen, että vastaanottokeskus tulee paikkakunnalle.

– Huoli uuden tilanteen edessä on ymmärrettävää, mutta olen miettinyt, kuinka olisin voinut tukea ihmisiä näkemään asian toisenkin puolen ja päästämään irti peloistaan, hän muistelee.

Vastaanottokeskusten henkilökunta on Kuuluvaisen mukaan hyvin tietoinen siitä, minkälaisia haasteita erilaisten ja eritaustaisten ihmisten yhteiselo tuo.

– Tietyissä tilanteissa vartijat ovat hyvä tuki ohjaajille, ja sitten on tilanteita, joissa apuun tarvitaan poliisi. Turvallisuutta kokonaisuutena ei kuitenkaan voi ratkaista voimakeinoilla.

Vuorovaikutuksen henkilökunnan ja asiakkaiden välillä on oltava avointa ja reilua.

Vastaanottoyksikön johtaja Jorma Kuuluvainen

Kokemustensa perusteella Jorma Kuuluvainen tietää, että vastaanottokeskusten turvallisuuden tärkein tekijä on asiakkaiden hyvinvointi.

– Vuorovaikutuksen henkilökunnan ja asiakkaiden välillä on oltava avointa ja reilua, sillä esimerkiksi epäreiluilta tuntuvat kiellot synnyttävät vain kapinahenkeä.

– Pienten kiistanaiheiden taustalla on usein isompia huolia, jotka selviävät vain puhumalla ja neuvottelemalla.

– Henkilökunnan täytyy saada ihmiset sitoutumaan vastaanottokeskusyhteisöön ja selvittämään asioita yhdessä, Kuuluvainen huomauttaa.

Yksikön johtaja muistuttaa tiedotteessa myös siitä, että turvapaikanhakijoiden vastaanottojärjestelmä on kokenut suuren mullistuksen kuluneen vuoden aikana.

– Kun vastaanottokeskusten määrä kymmenkertaistui muutamassa kuukaudessa, ei vanhoja hyviksi koettuja toimintatapoja kyetty siirtämään ja ottamaan haltuun uusissa yksiköissä. Aiemmin toimijoita oli niin vähän, että tunsimme toinen toisemme.

Uusissa yksiköissä tarvittiin paljon enemmän ohjausta ja tukea kuin mitä Kuuluvainen joukkoineen osasi ennakoida.

– Vastaanottokeskusten työtä ohjaavassa Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikössä oli syksyn 2015 alkaessa kuusi työntekijää. Nyt meitä on 28, ja silti tuntuu, ettei aika riitä kaikkeen.

– Olemme vuoden aikana vieneet eteenpäin vastaanottokentän ohjausta, koulutusta ja tukea. Myös valmiussuunnitelmat ovat aivan toisella tasolla kuin aiemmin, hän vakuuttaa.

Kunnat ovat kokemusten mukaan osoittautuneet luontevimmiksi ylläpitäjiksi vastaanottokeskuksille.

– Nyt, kun uutta sote-mallia tehdään, on selvitettävä kunnan rooli vastaanottopalvelujen tuottajana. Jos kunta ylläpitää vastaanottokeskusta, ostaako se palvelut sote-alueeltaan, kun se ei enää itse niitä tuota.

–  Turvapaikanhakijat eivät tarvitse eriytettyjä palveluja, vaan ne voitaisiin tuottaa osana yleisiä sote-palveluja. Tämä takaisi laadukkaat ja kustannustehokkaat vastaanoton palvelut jatkossakin, Kuuluvainen vakuuttaa.