Ekonomisti perää rehellisyyttä keskusteluun: Tämän verran Suomi voi ottaa maahanmuuttajia
Alhaisen syntyvyyden Suomi uhkaa näivettyä ilman tulijoita ulkomailta, mutta maahanmuuttoon liittyy myös lieveilmiötä. Äskettäin kerrottiin tutkimuksesta, jonka mukaan maahanmuuttajataustaisista oppilaista suuri osa on Pisa-määritelmien mukaisesti heikkoja osaajia.
Monta näkemystä onkin kuultu siitä, minkä verran maahanmuuttajia Suomi tarvitsee. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) toimitusjohtajan Markus Lahtisen mielestä sopiva luku olisi 25 000 ihmisen vuosittainen nettomaahanmuutto.
– Se on luku, joka antaa talouskasvun mahdollisuuksia, koska silloin työikäinen väestö kasvaa. Siihen määrään maahanmuuttajia voidaan laittaa resursseja, jotta he integroituvat työmarkkinoille, ekonomisti perustelee.
Nettomaahanmuutto tarkoittaa Suomeen muuttaneiden määrää vähennettynä toiseen suuntaan muuttaneiden määrällä.
Tilastokeskuksen viimeisin, kolmen vuoden takainen väestöennuste perustuu 15 000 nettomaahanmuuttajaan vuosittain. Seuraava ennuste julkaistaan lokakuussa.
Usein esillä ollut 40 000 nettomaahanmuuttajaa on Lahtisen mielestä liikaa, sillä hän näkee sen isona haasteena esimerkiksi kouluille ja asuinalueille, joille tulijat keskittyvät.
Tulijoita pitäisi siis Lahtisen mukaan olla vähemmän kuin viime vuosina. Nettomaahanmuuttoa oli viime vuonna lähes 58 000 ihmisen verran. Luvussa on mukana lähes 20 000 jo aiemmin maahan tullutta ukrainalaista, joilla oli mahdollisuus hakea Suomesta kotikuntaa.
Vuonna 2022 nettomaahanmuutto oli noin 35 000 henkeä.
RKP linjasi elokuussa, että vuotuinen nettomaahanmuutto tulisi pitää vähintään 40 000 henkilössä, mikä ei miellyttänyt hallituskumppani perussuomalaisia.
– Pitemmälle tulevaisuuteen kun katsotaan ja syntyvyys on matalaa, niin melkein tuollaisia lukuja tarvittaisiin, jotta työikäinen väestö pysyisi kasvussa 2040-luvun jälkeenkin. Mutta siihen liittyy vakavia yhteiskuntapoliittisia ongelmia ja poliittisia jännitteitä, PTT:n Lahtinen näkee.
Hän ei usko, että maahanmuutto pysyy jatkossa yhtä korkealla tasolla kuin viime vuosina. Niissä luvuissa näkyy myös korona-ajan jälkeisen paineen purkautumista, hän toteaa.
– En usko, että tämä tilanne on se lopullinen totuus. Volyymit ovat tulleet jo alas.
– Meidän mielestämme 25 000 on nimenomaan optimaali, 40 000 alkaa mennä jo vähän vaikeaksi, Lahtinen sanoo nettomaahanmuutosta.
Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tuoreen väestöennusteen mukaan Suomeen muutetaan nyt ennen kaikkea työn tai opiskelun perässä. Ukrainalaisten lisäksi Suomeen muutetaan ennätysmäärin Intian niemimaan ja Kaakkois-Aasian maista.
PTT:n Lahtinen kertoo, että suomalaiset työmarkkinat ovat muuttuneet kahdella tapaa. Ruokalähettipalvelut ja taksiuudistus ovat esimerkiksi synnyttäneet työpaikkoja alhaisen koulutustason maahanmuuttajille.
Toinen murros on tapahtunut maahanmuuton rakenteessa, sillä Suomeen tulee nyt entistä enemmän englantia osaavia maahanmuuttajia esimerkiksi juuri Intiasta ja Filippiineiltä.
– Maahanmuuton rakenne on muuttunut huiman paljon siitä, mitä se oli noin 10 vuotta sitten. Se auttaa siihen, että isompi osa maahanmuutosta on työperäistä.
Lahtisen mielestä maahanmuuttoa pitäisi katsoa rehellisesti ilmiönä, joka on Suomelle välttämätön, mutta jossa on myös ongelmansa.
– Talouskasvun saaminen silloin, kun työikäinen väestö pienenee, on tosi vaikeaa.
– Se määrä, mikä pystytään ottamaan vastaan, on kuitenkin rajallinen, jotta ihmiset saadaan integroitua Suomeen ja heihin voidaan panostaa.
Lahtinen toteaa, että tämän rakentavan keskustelun käymisessä on jo monessa maassa epäonnistuttu, mikä on johtanut siihen, että vaalituloksen on ratkaissut vain maahanmuutto. Laitaoikeisto on saanut Euroopassa paljon valtaa.
– Voidaan päätyä aika hämmentäviin yhteiskuntiin, jos äänestäjät tekevät valintoja vain tämän yhden kysymyksen pohjalta ja jättävät muut asiat toissijaisiksi, Lahtinen varoittaa.