Tutkija maahanmuuttajien karuista Pisa-tuloksista: Radikaali oikeisto dominoi keskustelua, muilla ei juuri mitään sanottavaa
Maahanmuuttajataustaiset oppilaat ovat heikkoja osaajia, Pisa-tulokset kertovat.
Politiikan tutkija Pasi Saukkonen pitää tietoa arvokkaana ja sanoo, että siitä täytyy käydä rakentavaa keskustelua. Hän harmittelee, että tällaiset uutiset johtavat valitettavan usein ”liioitteluun, kauhisteluun ja poliittisten irtopisteiden keruuseen”.
– Meidän pitää pystyä keskustelemaan kotoutumisesta ja sen edistämisestä ilman, että nopeasti otetaan niin vahvasti kantaa puolesta tai vastaan, sanoo Saukkonen, joka on tutkinut nationalismia, maahanmuuttoa ja kotoutumista.
Jyväskylän yliopiston ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksessa tarkasteltiin vuoden 2022 Pisa-tutkimuksen valossa maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osaamista.
Selvisi, että yli 60 prosentilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajataustaisista oppilaista on muun muassa niin huono lukutaito, etteivät he pysty osallistumaan täysipainoisesti esimerkiksi jatko-opintoihin ja työelämään. Toisen polven maahanmuuttajista 39 prosentilla lukutaito oli heikolla tasolla.
Luonnontieteiden ja matematiikan osaaminen oli myös heikompaa kuin oppilailla, joilla ei ole maahanmuuttajataustaa. Tutkimuksen kohteena olivat pääosin yhdeksäsluokkalaiset.
Saukkosen mukaan maahanmuuttokeskustelu on sekä Suomessa että koko Euroopassa hyvin hankalassa vaiheessa.
– Asiallisen keskustelun käyminen tai koko ilmiön kunnollinen haltuunotto on vaikeaa, hän toteaa.
Viimeksi Itävallan vaalit voitti maahanmuuttoa vastustava äärioikeistolainen vapauspuolue. Saukkonen muistuttaa, että puolue menestyi etenkin niissä osavaltioissa, joissa on vähiten maahanmuuttajia. Se kertoo siitä, että tuntematon pelottaa.
– Ihan samalla tavalla meilläkin viime eduskuntavaaleissa perussuomalaisten kannatus oli lähtökohtaisesti korkeaa niissä vaalipiireissä, joissa ulkomaalaistaustaisia on vähän, Saukkonen sanoo.
Suomessa maahanmuuttokeskustelun on ominut pitkälti perussuomalaiset.
Saukkonen mainitsee isoksi eurooppalaiseksi ongelmaksi sen, että maahanmuuttokeskustelua dominoi nationalistinen ja radikaali oikeisto.
– Muilla puolueilla tuntuu olevan siihen kauhean vähän sanottavaa. Se on mielestäni vakava ongelma.
– Muidenkin puolueiden pitäisi ottaa nämä asiat riittävän hyvin tiedollisesti haltuun, jotta niistä pystyttäisiin oikeasti puhumaan. Tarvitaan myös ajatus- ja pohdintatyötä siihen, mitä näistä asioista oikeastaan pitäisi ajatella, millaiseen suuntaan yhteiskunta on menossa ja mitä pitäisi tehdä, jotta se suunta olisi mahdollisimman suotuisa.
Saukkosen mukaan radikaalioikeiston maahanmuuttovastainen suunta ei ole vakaan yhteiskuntakehityksen kannalta hyvä. Suomen väestökehitystä katsoessa on selvää, että maahanmuuttajia tarvitaan, tutkija sanoo.
– Me oikeasti tarvitsemme ihmisiä tänne, ja heidän tulee kokea, että heidät hyväksytään sellaisina kuin he ovat. Meidän kannattaa antaa maahanmuuttajille täysi syy tarjota oma panoksensa tälle yhteiskunnalle.
– Ne ovat todella isoja kysymyksiä, joihin radikaalioikeistolainen vastaus ei ole oikea, Saukkonen sanoo.
Saukkosen mielestä suomalaisen yhteiskunnan edun mukaista on tukea sitä, että maahanmuuttajat löytävät yhteiskunnasta paikkansa, ja tähän kuuluu kuuluu suomen tai ruotsin kielen oppiminen.
– Elämme yhteiskunnassa, jossa on aika vähän paikkoja ihmisille, joilla ei ole perusopetuksen jälkeistä koulutusta. Vaatimustaso työmarkkinoilla on korkea, ja se edellyttää koulutusta ja koulutus puolestaan kielen osaamista. Ne kulkevat vahvasti käsi kädessä, hän sanoo.
Pääkaupunkiseudulla arkea on jo se, että palvelualoilla työskentelevät maahanmuuttajat eivät osaa suomea. Saukkonen sanoo tämän rajoittavan etenemisen mahdollisuuksia työelämässä.
Maahanmuuttajat keskittyvät usein tietyille asuinalueille, eikä tämä ole Saukkosen mukaan pelkästään haitallista. Tuttu yhteisö voi auttaa monissa kotoutumiseen liittyvissä käytännön asioissa.
Liian pitkälle mennessään asuinalueiden eriytyminen tuo myös ongelmia. Lapset oppivat kieltä sosiaalisessa ympäristössä, mutta kontakti suomen kieleen saattaa jäädä ohueksi.
Kantaväestöä heikompi maahanmuuttajien sosioekonominen tausta vaikutti myös osaamiseroihin Pisa-tuloksissa.
– Se on oikeasti hyödyllistä, että tällaisille alueille kohdennetaan lisärahoitusta. Oikealla politiikalla saadaan positiivisia vaikutuksia.
Saukkonen peräänkuuluttaa kuitenkin koko ilmiön rauhallista analysointia tuoreiden Pisa-tulosten valossa.
– Rahaa voidaan pistää myös ihan vääriin paikkoihin. Nyt pitäisi hankkia lisää tietoa Suomesta ja ennen muuta muualta, missä näistä asioista on enemmän kokemusta.