RKP:n Adlercreutz ehdottaa Pohjoismaille syvempää liittoa – "Kalmarin unioni 2.0"
RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz ehdottaa Pohjoismaille nykyistä syvempää liittoa, eräänlaista ”Kalmarin unioni kakkosta”.
Adlercreutz nosti ajatuksen esiin avatessaan RKP:n puoluekokouksen lauantaina. RKP:n puoluekokous alkoi jo perjantaina illalla pidetyllä ulkopoliittisella seminaarilla, mutta varsinainen kokous avattiin lauantaina.
– Yhdessä meitä on yli 28 miljoonaa ihmistä. Yhdessä meillä on yksi maailman vahvimmista talouksista. Yhdessä meillä on yliopistoja, yrityksiä ja innovaatioita, jotka pärjäävät kenelle tahansa, Adlercreutz hehkutti linjapuheessaan.
Hän sanoi, että ensimmäistä kertaa sitten Kalmarin unionin päivien koko Pohjola kuuluu nyt samaan turvallisuuspoliittiseen yhteisöön.
– Olemme lähempänä toisiamme kuin ehkä koskaan nykyhistorian aikana ja juuri siksi uskon, että Pohjolan on aika ajatella suuremmin.
Yhteistä hallitsijaa tai pääkaupunkien siirtelyä Adlercreutz ei kuitenkaan ehdota, vaan ”maailman integroituneinta aluetta työlle, koulutukselle ja innovaatioille”.
Se tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että missä tahansa Pohjoismaassa asuva nuori voisi yhtä luontevasti opiskella missä vain pohjoismaisessa yliopistossa. Myös yrittäjällä olisi koko Pohjola kotimarkkinanaan.
Adlercreutzin mukaan Pohjoismaiden arvot ovat entistä tärkeämpiä nyt, kun demokratia on paineen alla myös Euroopassa. Oikeusvaltio joutuu kyseenalaistetuksi, faktat väistyvät tunteiden tieltä ja poliittiset äärivoimat kasvavat ruokkimalla epäluottamusta ihmisten välillä, hän luetteli.
– Kun muut horjuvat, Pohjoismaiden tulee uskaltaa seistä vakaana. Maailma tarvitsee juuri nyt enemmän arvoja. Ehkä siis on Kalmarin unionin 2.0:n aika.
Kalmarin unioni oli vuonna 1397 perustettu Tanskan, Norjan ja Ruotsin yhteinen valtioliitto. Se yhdisti Pohjoismaat saman hallitsijan alle. Unioniin kuului myös silloin Ruotsiin kuulunut Suomi.
Adlercreutz myös maanitteli puheessaan RKP:lle jäseniä muualtakin kuin ruotsinkielisestä väestöstä. Hän viittasi ruotsinkieliseen aatelissukuun syntyneeseen ja huonosti suomea puhuneeseen Mannerheimiin puheessaan.
– Carl Gustaf Emil Mannerheimista tuli koko Suomen kansallissankari. Ei taustastaan huolimatta, vaan koko taustansa kanssa.
Adlercreutzin mukaan RKP ei ole ehkä sanonut riittävän selvästi, että sen ovet auki kaikille.
– Ovi on auki. Tervetuloa sisään, riippumatta siitä, mitä kieltä puhut, mistä tulet tai mikä nimesi on.
Blokkipolitiikka ei Adlercreutzin mielestä ole hyväksi Suomelle, ja RKP on sillanrakentaja.
– Seison täällä ilman lippistä, koska politiikka ei ole teatteria, eikä politiikan pitäisi koskaan olla omien kannattajien villitsemistä muita vastaan, vaan yhteisten asioiden edistämistä. Siltojen rakentamista muiden kanssa, jotta voimme ratkaista yhteisiä ongelmia yhdessä.
Adlercreutz sanoo opetusministerin salkun olleen erittäin inspiroiva. Hän sanoi RKP:n jäljen näkyvän siinä, että hänen kaudellaan peruskoulu on vahvistunut.
Hän kehui hallituksen saavutuksia ja arveli myös SDP:n sanovan vielä jonakin päivänä, että hallituksen tekemät työmarkkinatoimet olivat oikein.