EK ehdottaa erityistalousalueen perustamista Itä-Suomeen – Keskustan Saarikolta samansuuntainen ehdotus jo kaksi vuotta sitten
Elinkeinoelämän keskusliitto EK haluaa, että itäisestä Suomesta tehdään erityistalousalue alueen talouden ja elinvoiman kääntämiseksi kasvuun.
EK:n mukaan itäiseen Suomeen pitää hankkia lisää rahoitusta EU:sta sekä investointeja energiaan ja vihreään siirtymään. Samalla alueen digitaaliset, liikenteelliset ja matkailulliset yhteydet täytyy laittaa kuntoon.
EK:n mukaan alueella pitää myös toteuttaa yritysten kasvua vauhdittavia hankkeita, joilla ratkaistaan osaajapulaa, helpotetaan omistajanvaihdoksia sekä parannetaan yrityspalvelujen ja rahoituksen saatavuutta.
EK esittää myös erityislähettilään nimittämistä laajan toimenpidekokonaisuuden johtamiseksi. Erityislähettilään tehtävänä olisi valtioneuvoston alaisuudessa koordinoida alueen toimijoiden yhteistyötä sekä varmistaa maakuntien yhteisten tavoitteiden toteutuminen Suomessa ja EU-tasolla.
Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko ehdotti erityistalousalueita Suomeen vajaa kaksi vuotta sitten Lappeenrannan puoluekokouksessa.
Saarikko sanoi tuolloin, että koko maa ei voi menestyä, jos heikommat tai erilaisten rakennemuutosten keskellä olevat alueet putoavat kelkasta.
Keskustajohtajan mukaan erityistalousalueilla voisi olla mahdollista saada verotuksellisia tai muita huojennuksia, jotta siellä toimivien yritysten edellytykset investointeihin ja työllistämiseen vahvistuisivat.
– Tavoitteemme on, että siten voidaan uudella tavalla edistää tasapainoisempaa alueiden kehittymistä, Saarikko sanoi Lappeenrannan puoluekokouksen avajaispuheessaan kesäkuussa 2022.
EK:n toimenpideohjelma kattaa kuusi maakuntaa, jotka ovat Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo.
– Itäisen Suomen tilanne on vakava ja poikkeuksellinen niin talouden kuin turvallisuuden valossa. On koko maan ja myös EU:n etu, että itäinen Suomi säilyy elinvoimaisena ja asuttuna. Keinot kasvukäänteeseen löytyvät, kun voimat yhdistetään alueellisesti, kansallisesti ja EU-tasolla, EK:n puheenjohtaja Harri Broman sanoo tiedotteessa.
– Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää myös julkisen vallan vetoapua. Suomen hallituksen rooli on aivan keskeinen jo huhtikuun kehysriihestä alkaen.
EK esittää toimenpideohjelmassaan muun muassa, että Suomen on kehitettävä yhteistyötä Baltian maiden ja Puolan kanssa, jotta EU:hun saataisiin rahoitusväline vahvistamaan Venäjän rajanaapurimaiden strategista asemaa.
Samalla EK esittää, että kantaverkkoyhtiö Fingridin kehittämissuunnitelmaa päivitetään uuden kantaverkon saamiseksi itäiseen Suomeen. EK haluaa myös parantaa itäisen Suomen lentoyhteyksiä, lisätä panostuksia alueen matkailuun sekä toteuttaa viisivuotisen laajakaistaohjelman.