Hallituksen Pohjoisen ohjelmasta uhkaa tulla pelkkää sananhelinää, sanovat asiantuntijat – "Päättäjät ovat kuuntelevinaan"
Hallituksen käynnistämä Pohjoisen ohjelma uhkaa vesittyä pelkäksi sananhelinäksi, jos siihen ei budjetoida yhtään rahaa.
Tätä mieltä ovat kaikki Suomenmaan haastattelemat asiantuntijat ja poliitikot.
Hallitus käynnisti helmikuussa Pohjoisen ohjelman, jonka tavoitteena on vauhdittaa muun muassa Pohjois-Suomen elinvoimaa, investointeja, työvoiman saatavuutta, osaamista ja huoltovarmuutta.
Keskustan kansanedustajat Katri Kulmuni, Tuomas Kettunen ja Olga Oinas-Panuma penäsivät helmikuussa Kalevaan kirjoittamassaan mielipidekirjoituksessa Pohjoisen ohjelmalle enemmän uskottavuutta
Keskustakolmikko hämmästeli erityisesti sitä, että Pohjoisen ohjelmalle ei ole varattu hallitusohjelmassa rahoitusta. Myös kansanedustajien jättäminen ohjelmatyön ulkopuolelle herätti ihmetystä.
– Olemme huolissamme siitä, onko Pohjoisen ohjelman kaunis kirjaus vain sanoja? Onko Pohjoinen ohjelma säälipalkinto pohjoisen edustajille, Kulmuni, Kettunen ja Oinas-Panuma kysyivät.
SDP:n oululaisedustaja Tytti Tuppurainen on keskustakolmikon kanssa samoilla linjoilla. Tuppuraisen mukaan rahoituksen puuttuminen on huutava ongelma muuten hyvin tarpeellisessa Pohjoisen ohjelmassa.
– Ilman budjettia ohelma on toiveikasta puhetta. Tämä näkyy jo pohjoiseen suunnatuissa Väylän investointihankkeissa. Pohjoinen jää kaikilla mittareilla mitaten mopen osille, Tuppurainen sanoo tekstiviestitse Suomenmaalle.
Hän toivoo Orpon hallitukselta asiaan selkeitä panostuksia kevään kehysriihessä.
Myös Lapin maakuntajohtaja Mika Riipi toivoo hallituksen satsaavan taloudellisesti Pohjoisen ohjelmasta löytyviin toimenpiteisiin tulevissa budjeteissaan.
Riipin mukaan ongelma ei ole se, etteikö ohjelman puitteissa löydettäisi useita hyviä ratkaisuehdotuksia Pohjois-Suomen haasteisiin. Mutta jos rahoitusta ei ole eikä tule, ratkaisuehdotuksilla ei tee mitään.
– On ihan realistinen riski, että näin käy. Se ei olisi millään tavalla edes poikkeuksellista. Olen ollut monessa hyvässä ohjelmatyössä mukana, mutta ratkaisevaa on kuitenkin aina ollut se, ettei poliittista tahtotilaa toimenpiteiden toteuttamiseksi ole löytynyt, Riipi sanoo.
Aluemaantieteen yliopistotutkija Kaj Zimmerbauer Oulun yliopistosta sanoo, että skeptisyyttä ohjelman onnistumisen suhteen voi olla siksi, että hyvien ohjelmatöiden tuotokset ovat niin usein aiemminkin valuneet hukkaan, kun resurssia tai poliittista tahtoa niiden loppuun saattamiseksi ei ole löytynyt.
– Kyllä se helposti sananhelinäksi koetaan, jos hallitusohjelmassa tällainen ohjelma mainitaan, mutta siihen ei resursoida euron euroa. On hyvin vaikea saada mitään liikkeelle, jos rahaa ohjelmalle ei ole, hän sanoo.
Zimmerbauer kuitenkin huomauttaa, että Pohjois-Suomen asema nähdään nykyisin ihan eri tavalla kuin aiemmin. Alueen elinvoimalla on paljon huoltovarmuuteen ja Suomen puolustamiseen liittyvää painoarvoa. Siksi alueen kehittämiseen voi nyt löytyä myös laajempaa tahtoa.
Zimmerbauer vertaa hanketta Ruotsiin, jossa pohjoisen kehittäminen on ollut vahvasti keskusvallan eli Tukholmassa olevien päättäjien tahto. Suomessa Pohjoinen ohjelma on sen sijaan saanut alkunsa juuri paikallisilta toimijoilta, jotka saivat lobattua sen mukaan Orpon hallituksen ohjelmaan.
– Se saattaa aiheuttaa pohjoisessa vähän sellaista tunnetta, että Helsingissä olevat päättäjät ovat nyt ikään kuin kuuntelevinaan meitä. Ohjelma käynnistettiin, mutta sitten myöhemmin kuitenkin todetaan, ettei ole resursseja toteuttaa mitään.
– Olisi toivottavaa, että pohjoisen ihmisten omistautuminen tähän ohjelmaan johtaisi siihen, että myös hallitus sitoutuisi näihin tavoitteisiin ja näkisi Pohjois-Suomeen liittyvät mahdollisuudet, Zimmebauer summaa.
Pohjoisen ohjelma sai alkunsa vuoden 2023 eduskuntavaalien alla, kun lukuisat Pohjois-Suomen toimijat tekivät siitä ehdotuksen tuleville hallituspäättäjille.
Esityksen takana olivat muun muassa maakuntaliitot, monet kaupungit ja kunnat sekä yrittäjäjärjestöt Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta.
Esityksessä Pohjois-Suomen kehittäminen nähtiin tärkeänä koko Suomen edun kannalta. Erityisesti siinä painotettiin huoltovarmuuteen ja omavaraisuuteen liittyviä asioita muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
Orpon hallitus otti Pohjoisen ohjelman mukaan hallitusohjelmaansa. Hitaanlaisen alun jälkeen ohjelma nytkähti helmikuussa liikkeelle. Ohjelman toimikausi kestää koko hallituskauden ajan.
Itse ohjelman tavoitteita kaikki haastateltavat pitävät hyvinä.
Zimmerbauer nostaa siitä esiin muun muassa vihreään siirtymään sekä osaamisen kehittämiseen liittyvät tavoitteet. Hän painottaa myös sitä, että huoltovarmuus ja geopoliittinen asema kytketään osaksi taloudellisia tavoitteita.
Zimmerbauer huomauttaa, ettei Pohjois-Suomea voi kehittää erillisenä saarekkeena Pohjois-Ruotsiin tai Pohjois-Norjaan nähden. Niiden kehitysaskeleet tulee huomioida myös hallituksen käynnistämässä ohjelmassa, hän sanoo.
– Ohjelman kirjauksissa on hyvin tavoitettu ne haasteet, mitä pohjoiseen liittyy. Siinä on myös aidosti mietitty sitä potentiaalia, mitä täällä on, ja miten sitä voisi kehittää. Kyllä tämä siinä mielessä hyvä ohjelma on, että se on vahvasti ajan hermolla, Zimmerbauer muotoilee.
SDP:n Tuppurainen kiittää sitä, että ohjelmassa on tunnistettu Nato-jäsenyyden synnyttämät pohjoisen talousmaantieteelliset mahdollisuudet.
– Pohjoisessa on paljon potentiaalia. Pääministeri Orpolla on näytön paikka osoittaa Pohjoisen ohjelmalle konkreettiset resurssit, muuten työ jää sananhelinäksi. Pohjoisen toimijoilla on selkeitä esityksiä, joihin valtioneuvostolta odotetaan sitoutumista, Tuppurainen viestittää.
Lapin liiton Riipin mielestä ohjelmassa on tärkeää muun muassa saavutettavuuteen, työvoiman saatavuuteen, energiantuotantoon ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät kysymykset.
– Toivoisin, että ohjelmassa saataisiin aikaiseksi mahdollisimman konkreettisia ja selkeitä ehdotuksia, jotka olisi mahdollista saada myös toimeenpanoon.
Riipi myöntää, ettei kaikki ohjelmassa esiin nousevat ratkaisuehdotukset suinkaan riipu vain nykyhallituksesta. Kun kyse on isoista hankkeista, moni kehittämisehdotus vaatii pitkäjänteistä, vaalikaudet ylittävää työskentelyä. Moni ehdotus tulee olemaan sellainen, että niitä joudutaan lobbaamaan mukaan vasta tulevien hallitusten ohjelmiin, Riipi sanoo.
Hän kuitenkin painottaa, että paljon on myös sellaista, mitä pitäisi saada nopeasti liikkeelle. Esimerkkejä on vaikea antaa tässä ja nyt, paljon riippuu siitä, millaisia ehdotuksia ohjelmassa saadaan aikaiseksi.
– Täytyy silti sanoa, että että meillä pohjoisen toimijoilla on ehdotuksia valmiina jo aika pitkä lista. Kyse on vain siitä, löytyykö ministeriöiltä ja poliitikoilta niiden edistämiseen halukkuutta.