Antti Kaikkonen stressaantuu, jos ei ole mitään tekemistä – "Onhan vuorokaudessa 25 tuntia"

Työkiireet saavat keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen myöhästymään hieman haastattelusta, jonka olemme sopineet Tuusulan Lottamuseoon. Henkilökuntaan kuuluva nainen tulee ovelle ja kertoo museon olevan kiinni.

– Antti on tuttu mies, haki täältä joululaatikotkin, nainen kertoo.

Kaikkosta naurattaa, kun kerron Lottamuseon terveiset läheisessä ravintola Krapihovissa.

– Täällä 40 000 asukkaan kylässä ei mikään pysy salassa. Ei edes se, että joululaatikkomme eivät ole itse tehtyjä.

Kaikkonen elää nyt todellisia ruuhkavuosia.

Perhe, johon kuuluu Kaikkosen vaimo Satu Taiveaho sekä kaksi sijaislasta, muutti vuosi sitten 1930-luvulla rakennettuun huvilaan, joka vaatii edelleen remontointia.

Kaikkonen vaikuttaa valtakunnan politiikan lisäksi Tuusulan kuntapolitiikassa.

– Onhan vuorokaudessa 25 tuntia, että ei siinä mitään. Olen kova touhuamaan.

Kaikkonen sanookin, ettei hän stressaannu tekemisestä vaan siitä, jos sitä ei ole.

– Mutta toki se vaatii hyvää suunnittelua, että arjen saa rullaamaan.

Keskustan kansanedustajat kuvailivat Antti Kaikkosta Suomenmaan pyynnöstä.

Esiin nousee isojen linjojen mies, joka ei näpertele yksityiskohdilla. Kaikkonen osaa olla itseironinen ja keventää tiukoissa paikoissa muidenkin mielialoja hyvällä huumorillaan.

Hän on huoleton, mutta luotettava ja joviaali. Kaikkosta on helppo lähestyä, koska hän on empaattinen ja osaa kuunnella.

Suurimman hallituspuolueen ryhmänjohtajalla on poliittista valtaa, mutta Kaikkosella on taas pokassa pitelemistä, kun hän kuvailee nykyistä asemaansa.

– Minulla oli kunnia toimia eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana vaalikauden alussa. Se oli arvokas ja hieno tehtävä, herrasmiehen hommaa. Tässä ollaan kädet savessa, joka päivä on ongelma tai useampia ratkottavana.

Kaikkonen pitää toki nykyistä tehtäväänsäkin hienona ja tärkeänä.

– Kun politiikkaan on lähtenyt vaikuttamaan, niin tämä on vaikuttajan paikka.

Tässä ollaan kädet savessa, joka päivä on ongelma tai useampia ratkottavana.

Antti Kaikkonen

Kaikkonen valittiin keskustaryhmyriksi kesällä 2016, kun Matti Vanhanen nimettiin presidenttiehdokkaaksi.

Kaikkosen mielestä keskustan eduskuntaryhmä on parhaimmillaan voittamaton joukko, mutta kaipaa hieman viritystä – vaikka sitten sillä huumorilla silloin, kun gallupit masentavat.

– Kyllä se vaatii herkkyyttä, että saa säädöt kohdalleen, ryhmyri toteaa.

Konkarikaartiin kuuluu keskustassa muun muassa Kauko Juhantalo.

Hän avautui aiemmin Suomenmaan haastattelussa siitä, että vaalien jälkeen ryhmässä tapahtui jako nuoriin ja vanhoihin.

Juhantalo harmitteli sitä, että nuori klikki hallitsee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) takana, ja kokeneet on jätetty syrjään.

Kommentit saavat Kaikkosen mietteliääksi.

– On harmi, että jotkut kokevat näin, jostainhan se kertoo. Omalta osaltani olen yrittänyt olla kuulolla ryhmän konkareiden kantojen suhteen. Heillä on paljon näkemystä, kokemusta ja osaamista.

– Mielestäni heitä kannattaa kuunnella, kuten nuorempaakin joukkoa. Kokonaisuudesta syntyy se hyvä toimintalinja.

Keskusta on Kaikkosen mielestä yhtenä porukkana vastuussa sekä onnistumisista että epäonnistumisista.

Mutta myöntää hän senkin, että muutaman vuoden takainen menestys oli osittain Sipilän suosion ansiota.

– Sipilä-lisästä on varmaankin tippunut siivuja matkan varrella pois, mutta eihän keskusta vain yhden miehen tai naisen varassa ole historiassaan ollut, eikä ole nytkään, Kaikkonen korostaa.

Hän sanoo, että pääministerin ja puheenjohtajan tehtävä on niin raaka ja armoton, että se kuluttaa ketä tahansa.

– Kaikkia se on kuluttanut, ketkä ovat siinä tehtävässä olleet.

Kaikkonen toivoo Sipilän jatkavan puolueen johtajana ja pääministerinä kesäkuisen Sotkamon puoluekokouksen jälkeen. Kaikkonen ei ole kuullut, että kukaan miettisi Sipilän haastamista.

– Itselläni ei sellaisia ajatuksia ole. Vastaan jo ennen kuin ehdit kysyä, Kaikkonen hymyilee.

Hän ei lämpene sellaiselle taakanjaolle, että puoluetta ja hallitusta johtaisi eri henkilö.

– Se tuntuu vähän keinotekoiselta, ehkä vallan ja vastuun on hyvä olla selkeästi samalla henkilöllä. Mutta ei kai se nyt täysin mahdoton ajatus ole.

Kohentuneen taloustilanteen myötä on aika avata ovea sille keskustelulle, mihin resursseja kannattaisi suunnata jatkossa, Kaikkonen näkee.

Tänä vuonna liikkumavaraa ei valitettavasti paljoakaan ole, sillä valtio velkaantuu edelleen. Katse täytyykin suunnata seuraavaan hallitukseen.

Työ on jo käynnissä keskustan työryhmissä, ja tulevista tavoitteista päätetään puoluekokouksessa.

Täysin tyhjältä pöydältä työtä ei toki aloitettu. Kaikkonen linjasi jo joulukuussa, että työllisyyden parantaminen on ensi kaudellakin ykkösasia.

– 100 000 työpaikkaa voisi olla sopiva tavoite.

Kaikkonen toivoo, että heikompiosaisten puolustaminen näkyy keskustan politiikassa vahvemmin vuoden 2019 eduskuntavaaleihin mentäessä.

– Ensimmäisenä omassa ajattelussani ovat pienimpiä eläkkeitä saavat ihmiset ja köyhät lapsiperheet.

Kaikkosen mielestä perusturvaa pitää selkeyttää perustuloajatuksen hengessä.

– Meillä on monimutkainen sosiaaliturva, sillä on yli 200 erilaista muotoa. Kokonaisuus ei ole juuri kenelläkään hallinnassa.

Kaikkoselle ei tuota vaikeuksia miettiä, mikä oli politiikan saralla suurin saavutus vuonna 2017.

– Talouden käänne on tullut varmasti selväksi kaikille. Jokseenkin kaikki talouden keskeiset mittarit on käännetty kohti parempaa, hän sanoo.

Keskustan johto onkin esitellyt talouskäyriä ahkerasti syksyn mittaan. Kaikkonen haluaa yhä muistuttaa, ettei Suomen nousu euroalueen kärkeen talouskasvussa ollut itsestäänselvää.

– Se on vaatinut hallitukselta isoja uudistuksia ja monia hankalia säästöpäätöksiä. Tietysti oppositio on huutanut kurkku punaisena kaikkea mahdollista vastaan.

Entä näkyykö keskustan kädenjälki riittävästi hallituksessa?

Joidenkin mielestä keskusta on liukunut kokoomuksen imussa oikealle. Tästä puhuttiin esimerkiksi alkoholilain yhteydessä.

– Kokoomus tavoitteli viinejä maitokauppoihin, ja lopulta tuli 0,8 alkoholiprosenttiyksikön korotus. Mielestäni ei voi sanoa, että ihan kokoomuksen pillin mukaan olisi menty.

Meidän porukka selittää niitä hankalia päätöksiä ja kokoomus kertoo myönteisemmistä jutuista.

Antti Kaikkonen

Yhdessä asiassa Kaikkonen sanoo kokoomuksen olevan keskustaa parempi: päätösten markkinoinnissa.

– Itsestäni välillä tuntuu, että meidän porukka selittää niitä hankalia päätöksiä ja kokoomus kertoo myönteisemmistä jutuista.

– Me ehkä uskomme liikaa siihen, että kun politiikalla tulee hyviä tuloksia, niin se näkyy kannatuksessa. Mutta ei se nyt kieltämättä ihan automaattista aina ole.

Kaikkosen mielestä keskustassa olisi hyvä pohtia myös asennetta.

– Liian usein näemme, että lasi on puoliksi tyhjä eikä täysi.

Työllisyysaste ylitti loppuvuodesta 70 prosentin rajan, kun hallituksen tavoite on 72 prosenttia.

– Me pääsemme tällä kaudella työllisyysasteessa siihen, mitä hallitus tavoittelee, Kaikkonen ennustaa.

Tuloksia siis tulee, mutta keskustan kentältä kuuluu ajoittain viestiä, että politiikassa ei ole riittävästi tunnetta. Kaikkonen ei osaa sanoa, mihin arvio perustuu.

– Itselläni itku ja nauru ovat usein lähellä, ja kaikki tunteet siltä väliltä.

Kaikkonen kuvailee keskustaa rosoiseksi ja elämänmakuiseksi puolueeksi, jolla on kirjava, mutta suomalaisia laajemminkin vastaava kannattajakunta.

Tavallista kansaa, voisi sanoa.

– Jos joku kysymys jakaa suomalaisia, jakaa se myös keskustan kannattajia.

– Pidän sitä enemmän myönteisenä asiana. Kun me pystymme yhteistoimintaan, niin pystymme kaikkien suomalaisten kannalta hyviin ratkaisuihin.

Haastattelu on julkaistu alun perin Suomenmaan aikakauslehdessä 19.1.2017. Lehden voit tilata täältä .