Analyysi: Miksi hallitus päätti lopulta päivähoitomaksujen korottamisen sijaan laskea niitä?
Kiista päivähoitomaksujen korotuksista sai päätöksen torstai-iltana, kun hallitus päätti budjettiriihessään perua maksujen korotukset keskituloisilta.
Samalla se päätti säilyttää kaavailemansa pienituloisille perheille suunnatut maksualennukset.
Alunperin hallituksen suunnitelmana oli korottaa ylintä päivähoitomaksua 290 eurosta 354 euroon kuukaudessa.
Korotussuunnitelmat olivat jo eduskunnan käsittelyssä, kun kokoomuksen silloinen puheenjohtaja Alexander Stubb ilmoitti eduskunnan kyselytunnilla hallituksen harkitsevan korotuksia uudelleen ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen lupasi, että asia käydään läpi.
Kokoomuksen keskeisten ministereiden kannanotot tulivat hallituskumppaneille puskan takaa.
Esitys oli saanut osakseen kovaa kritiikkiä, mutta niin oli moni muukin hallituksen leikkauksista. Kokoomusta näyttivät kiinnostavan enemmän keskituloisiin lapsiperheisiin kuin kaikkein köyhimpiin suunnatut kiristykset, kulisseissa jupistiin.
Lupausta pidettiinkin pallinsa menettämistä pelkäävän Stubbin härskinä puheenjohtajapelinä.
Päivähoitomaksujen korotusta esitettiin, koska yksi hallituksen päätavoitteista on vähentää Suomen julkisen talouden alijäämää ja siitä johtuvaa velkaantumista.
Toimen uskottiin alunperin tuovan 54 miljoonan euron lisätulot julkiseen talouteen.
Kevään mittaan kuitenkin selvisi, että tavoitteesta jäätäisiin, koska monet suuret kaupungit eivät halunneet nostaa maksuja esityksen mukaisesti.
Muiden säästöjen tapaan myös päivähoitomaksujen korotuksilla oli ikäviä sivuvaikutuksia. Kun entistä isompi osa perheen tuloista menee kunnan kassaan, jää vähemmän rahaa muuhun kulutukseen.
Maksukorotus olisi vastannut reipasta lapsiperheille suunnattua veronkorotusta.
Sama vaikutus on kuitenkin esimerkiksi terveydenhuollon asiakasmaksujen korotuksilla – ne ovat sairaille suunnattu veronkorotus.
Ostovoimaa enemmän hallitusta todennäköisesti huolettikin, että päivähoitomaksujen korotus soti sen tärkeintä tavoitetta, työllisyyden parantamista vastaan.
Lapsiaan kotona hoitavalla vanhemmalla olisi ollut entistä vähemmän syytä mennä töihin, kun palkasta aiempaa isompi osa olisi mennyt päivähoitokuluihin.
Lopputulos on nyt kaikkien tiedossa.
Päivähoitomaksujen sijaan hallitus päätti korottaa kiinteistöveroa ylimääräisellä 50 miljoonalla eurolla sekä selvittää mahdollisuutta ulottaa kiinteistövero koskemaan tuulivoimapuistoja.
Turhalta vaikuttavasta näytelmästä jäi kuitenkin jotain hyvääkin – pienituloisten hoitomaksut alenevat.
Ja on jäljellä vielä loppunäytöskin. Siinä hallitus- ja oppositiopuolueet yksi toisensa perään pyrkivät ottamaan kunnian suomalaisten perheiden asian ajamisesta.
Juttua muokattu klo 23:33. Muutettu alarivi. Klo 00.54 muutettu viimeiseen kappaleeseen sana ”maksut” muotoon ”hoitomaksut”.
Juttua korjattu 2.9. klo 16:03: Muutettu 4.kpl. Maksukorotusten uudelleenharkinnasta ilmoitti kyselytunnilla Alexander Stubb, opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen lupasi, että asia käydään läpi.
