Analyysi: Kehysriihi lämpenee tiistaina
Suomen velaksi eläminen loppuu vuonna 2021, pääministeri Juha Sipilä (kesk.) lupasi eduskunnalle helmikuussa.
Hän toisti samalla hallituksen linjauksen: 110 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana eli vuoden 2019 huhtikuuhun mennessä.
Tämä on se suuri kaari, jonka alla hallitus joutuu ensi tiistaina niin sanotussa kehysriihessä tutkailemaan eloaan ja näkymiään, lähivuosien menokehitystä. Kiikarissa on julkisten menojen kutistaminen miljardeilla euroilla ja mittavien lisätulojen hankkiminen lähivuosien aikana.
Tehtävien suuruudesta antaa osviittaa vilkaisu valtion tämän vuoden budjettikirjaan.
Valtio ottaa lisävelkaa ainakin viisi miljardia euroa. Vuoden lopussa valtiolla on velkaa 106 miljardia euroa.
Hallitus on sitoutunut neljän miljardin euron leikkauksiin vaalikauden aikana. Summasta puuttuu vielä pari-kolme sataa miljoonaa euroa. Niitä valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) on hakenut kahdenvälisissä neuvotteluissa eri ministeriöiden kanssa.
Arvata sopii, että kovin ihmeellisiä säästöjä, jos lainkaan, ministeriöt eivät ole löytäneet, koska niin sanottuja löysiä on otettu pois jo jonkin aikaa.
Stubb on viestittänyt, että ensi vuosi on tiukkaa, mutta helpotusta ei tule sittenkään. Vaalikauden viimeinen vuosi 2019 näyttää kaikkein tiukimmalta.
Kovin ihmeellisiä säästöjä ministeriöt eivät ole löytäneet, koska niin sanottuja löysiä on otettu pois jo jonkin aikaa.
Vaikeusastetta lisää se, että edes nykyisten työpaikkojen säilyttäminen, saati uusien luominen ei synny itsestään.
Esimerkiksi metalli- ja metsäteollisuuden yritykset havittelevat 60 prosentin kompensaatiota päästöoikeuksilleen. Se söisi valtion rahaa jo vuositasolla kymmeniä miljoonia euroja, viidessä vuodessa yli 200 miljoonaa.
Valtion kirstua vartioiva valtiovarainministeriö ei tuollaisiin lukuihin suin päin sitoudu.
Toinen esimerkki on turvapaikanhakijoiden kotouttaminen. Lasku on satoja miljoonia euroja. Onnistuneen kotouttamisen voi kuitenkin laskea myös investoinniksi tuleviin veronmaksajiin.
Hallitus hakee hengitystilaa, uusia toimintamahdollisuuksia, valtion omaisuuden uudelleenjärjestelyistä.
Hallitus on luvannut kolmelle seuraavalle vuodelle väyläinvestointeihin rahaa 600 miljoonaa euroa. Ainakin ensi vuoden osuudelle kehysriihi joutuu määrittelemään rahoituslähteen.
– Tase töihin, iskulause kuuluu.
Arvattavasti hallitus joutuu aprikoimaan, löytyisikö lisäksi jotakin uutta ja myönteistä.
Onko rakennettavissa mitään positiivista, yleistä ilmapiiriä kohentavaa ratkaisua, joka vauhdittaisi työllistämistä ja yritystoimintaa ja joka ehkä osaltaan edistäisi myös liittojen välisiä yhteiskuntasopimusneuvotteluja?
Työmarkkinaneuvottelujen tuloksia odotetaan toukokuun lopussa.
Hallitus on luvannut työmarkkinaosapuolille pidättäytyä lisäleikkauksista ja verojen korotuksista. Viimeistään toukokuun lopussa sen on myös vahvistettava sitoutumisensa veronkevennyksiin.
Keskustasta on kuulunut kiukkuista palautetta, että lapsilisiin ei kosketa.
Vasta liittoneuvottelujen tuloksen jälkeen hallitus voi varmuudella arvioida, mitä yhteiskuntasopimus merkitsee.
Tätä varmuutta ei vielä tiistain kehysriihessä ole.
Vai uskaltaako hallitus arvioida jo ensi viikolla, millainen on kilpailukykysopimuksen bruttokansantuotetta – ja valtion tuloja – nostava vaikutus ensi vuonna?
Jos kasvuprosentti nousee nollan tuntumasta selvästi, se lisää toivoa julkisen talouden alijäämän pienenemisestä vaalikauden lopulla.
Julkisuudessa on kerrottu, että valtion lisätulojen tarve on taas puhaltamassa henkiin yrityksen panna lapsilisät verolle.
Arvailujen mukaan esille nousisi myös lapsilisien porrastuksen poistaminen, mikä rokottaisi suuria perheitä.
Tieto saattaa olla uutisankka. Lapsilisien verotus hylättiin kertaalleen jo hallitusneuvotteluissa.
Pääministeripuolue keskustasta on kuulunut kiukkuista palautetta, että lapsilisiin ei kosketa.
Hallitus vastaa ensi sijassa omasta hallituskaudestaan, mutta vastuulliset toimijat katsovat myös eteenpäin.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistamisen mahdolliset säästöt näkyvät vasta seuraavilla vaalikausilla.
Niille ajoittuvat myös tulossa olevat puolustusvoimien jättihankinnat: ensin merivoimien kaluston uusiminen 2019 alkaen, sitten 2020-luvun loppupuolella vielä kalliimmat hävittäjähankinnat.
Niidenkin valmistelu on jo alkanut.