Tasa-arvo kuuluu myös "setämiehille"
Eduskunta aloittaa keskiviikkona hallituksen tasa-arvopoliittisen selonteon käsittelyn. Siinä on aineksia kaikin tavoin tasa-arvoisemman Suomen rakentamiseksi.
On yksi asia, mitä paperilla lukee. Toinen asia on, mitä tosielämässä tapahtuu.
Viime vuosina on tuntunut siltä, että tasa-arvo ja ihmisoikeudet kuuluvat kaikille muille, paitsi valkoisille, keski-ikäisille tai vanhemmille, lihaa syöville ja autolla ajaville heteromiehille.
Tässä ollaan, kun tasa-arvo nähdään – ja halutaan nähdä – vain sukupuolten välisenä ja eri vähemmistöjen oikeuksien toteutumisen kautta.
On korkea aika sanoa, että tasa-arvo kuuluu jokaiselle. Kaikille.
Myös tavallisille, suomalaisille pojille ja miehille. ”Setämiehillekin”, kuten tietyt edistyksellisinä itseään pitävät piirit kanssaihmisiä nimittelevät.
Todellisen tasa-arvon edistämisen kanssa näillä puheilla ei ole mitään tekemistä. Niillä koitetaan hajottaa ja hiljentää suomalaisia.
Tavallisille, itsestään ääntä pitämättömille ihmisille kautta maan sukupuolten välinen tasa-arvo ja vähemmistöjen oikeudet ovat sanomattakin selviä asioita.
Kulttuurisotien juoksuhaudoista kannattaisi välillä nousta oikeaan elämään ja mennä rohkeasti omasta, samanmielisten kuplasta ulos.
Silloin saattaa huomata, että tavallisille, itsestään ääntä pitämättömille ihmisille kautta maan sukupuolten välinen tasa-arvo ja vähemmistöjen oikeudet ovat sanomattakin selviä asioita. Irrottamaton osa oikeusvaltiota ja sivistysyhteiskuntaa.
Eniten leimakirveiden heittely kertookin heittäjistä itsestään.
Joutuu kysymään missä ovat inhimillisyys, lähimmäisenrakkaus ja toisten ihmisten kunnioitus? Toistaiseksi läpi valitettavasti paistavat vain sivistymättömyys ja suvaitsemattomuus.
On totta, että sukupuolten välisen tasa-arvon ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumisen kanssa riittää edelleen tehtävää myös Suomessa.
Rohkenen silti sanoa, että nämä asiat ovat maassamme vähintään kohtalaisella tolalla ja joka tapauksessa tuntuvasti paremmassa jamassa kuin monessa muussa maassa.
Enemmän pitäisi puhua sosiaalisen, alueellisen ja ylipäätään yhteiskunnallisen tasa-arvon toteutumisesta. Jokaisen suomalaisen oikeudesta palveluihin, työhön, turvalliseen arkeen ja hyvään elämään tasa-arvoisesti koko Suomessa.
Ne kun koskettavat jokaista suomalaista sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta, ihonväristä tai muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta.
Suomi on sen verran vakavassa paikassa, että hajottamisen ja hiljentämisen sijaan myös tasa-arvopolitiikalla pitäisi nyt yhdistää.
Ongelmat ovat yhteisiä ja vain yhdessä me suomalaiset niistä selviydymme.