EU:n ilmastopaketti avaa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia
Sattuma suosi EU:n komissiota, joka julkisti keskiviikkona odotetun ilmastolakipakettinsa. Päästöjen leikkaamisen välttämättömyyttä tukevat viikon uutiset hurjista helteistä ja muista sään ääri-ilmiöistä eri puolilla maailmaa.
Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltäjien joukko on supistunut viime vuosien aikana aika pieneksi. Tämän joukon poliittinen vaikutusvalta heikkeni oleellisesti, kun Donald Trump hävisi Yhdysvaltain presidentinvaalit viime marraskuussa.
Ilmastonmuutoksen torjumiselle onkin tällä hetkellä laaja tuki myös äänestäjien keskuudessa. EU:n komissio yrittää hyödyntää otollista ajankohtaa kunnianhimoisella ilmastolakipaketillaan, jolla on tarkoitus panna toimeen jo aiemmin päätetyt tavoitteet päästöjen vähentämiseksi.
Paketista tihkui jo ennakkoon niin paljon tietoja, että suuria uutisia ei keskiviikkona enää kuultu. Päästöjä vähennetään laajalla ohjelmalla.
Komissio esittää esimerkiksi päästökaupan laajentamista meriliikenteeseen, rakennusten lämmitykseen ja tieliikenteeseen. Autojen päästönormeja kiristetään niin, että vuoden 2035 jälkeen myytävät uudet henkilöautot eivät voisi enää kulkea polttomoottorin voimalla. Tämä tarkoittaa sähköauton erittäin nopeaa yleistymistä.
Tiukemmat päästönormit kasvattavat teollisuuden kustannuksia. Vaarana on, että tuotanto siirtyy maihin, joissa normit ovat löysemmät. Tämän hiilivuodon tukkimiseksi komissio esittää niin sanottujen hiilitullien käyttöönottoa. Eurooppalaisen tuotannon kilpailuky turvattaisiin perimällä tullia löysemmillä normeilla EU:n ulkopuolella tehdystä tuotannosta.
Suomelle ehdotetaan hiilinielujen kasvattamista määrällä, joka mahdollistaa viime aikoina päätettyjen ja suunnitteilla olevien metsäteollisuuden investointien toteuttamisen.
Paketin vastaanotto on ollut varovaisen myönteinen. Suomessakin siihen on haluttu perehtyä tarkemmin ennen tiukkojen kantojen määrittelyä.
Myös Suomen kannalta paketti sisältää enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista sen tekniikan valmistuksessa, mitä päästöjen vähentäminen vaatii. EU:n massiivinen elvytyspaketti lisää tämän tekniikan kysyntää maailmalla.
Komissio otti huomioon Suomen näkökannat esimerkiksi hiilinielujen määrittelyssä. Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara ja niiden kasvu sitoo tehokkaasti hiiltä ilmakehästä.
Suomelle ehdotetaan hiilinielujen kasvattamista määrällä, joka mahdollistaa viime aikoina päätettyjen ja suunnitteilla olevien metsäteollisuuden investointien toteuttamisen. Niin hyvin Suomen metsät tällä hetkellä ja tulevaisuudessa kasvavat.
Hiilinieluratkaisua voi pitää esimerkkinä Suomen hallituksen ja europarlamentin jäsenten lobbauksen onnistumisesta. Vihreiden ja vasemmistoliiton ärhentely metsäpolitiikasta on nähtävä tätä taustaa vasten.
Keskustelu metsäpolitiikasta jatkuu perjantaina, kun EU julkistaa metsästrategiansa. Tässä asiassa Suomen linjan pitää olla kirkas. Metsäpolitiikka ei kuulu unionin toimivaltaan. Suomi tuntee omat metsänsä parhaiten eikä luovuta EU:lle oikeutta päättää siitä, miten metsiä hoidetaan.
Keskiviikkona julkistettu ilmastopaketti sisältää toki uhkiakin Suomen kannalta. Esimerkiksi ehdotettu laivaliikenteen päästökauppa kasvattaisi kohtuuttomasti tuonnin ja viennin kustannuksia täällä pohjoisessa, jossa laivojen pitää päästä talvella kulkemaan jäiden läpi.
Monessa muussakin asiassa tarvitaan vielä aktiivista vaikuttamista Suomen etujen turvaamiseksi. Siihen on riittävästi aikaa, sillä paketti lähtee nyt jäsenmaiden käsittelyyn. Ennen lopullisia päätöksiä tarvitaan vielä paljon neuvotteluja EU:ssa.
Pitää kuitenkin muistaa, että suurin uhka Suomellekin on ilmaston lämpeneminen. Sen estämiseksi tarvitaan vahvoja toimenpiteitä. EU:n ilmastopaketin mittakaava on oikea, yksityiskohdissa riittää vielä hiottavaa.
Jos ja kun paketti toteutuu, EU:n vaikutusvalta kasvaa myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Ja toisinpäin, jos EU ei kykene tehokkaisiin toimiin, se ei voi vaatia toimenpiteitä muiltakaan kuten Kiinalta ja muilta suurten päästöjen mailta.