EU:n ilmastopaketti avaa enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia

Pääkirjoitus

Sattuma suosi EU:n komissiota, joka julkisti keskiviikkona odotetun ilmastolakipakettinsa. Päästöjen leikkaamisen välttämättömyyttä tukevat viikon uutiset hurjista helteistä ja muista sään ääri-ilmiöistä eri puolilla maailmaa. 

Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen kieltäjien joukko on supistunut viime vuosien aikana aika pieneksi. Tämän joukon poliittinen vaikutusvalta heikkeni oleellisesti, kun Donald Trump hävisi Yhdysvaltain presidentinvaalit viime marraskuussa. 

Ilmastonmuutoksen torjumiselle onkin tällä hetkellä laaja tuki myös äänestäjien keskuudessa. EU:n komissio yrittää hyödyntää otollista ajankohtaa kunnianhimoisella ilmastolakipaketillaan, jolla on tarkoitus panna toimeen jo aiemmin päätetyt tavoitteet päästöjen vähentämiseksi. 

Paketista tihkui jo ennakkoon niin paljon tietoja, että suuria uutisia ei keskiviikkona enää kuultu. Päästöjä vähennetään laajalla ohjelmalla. 

Komissio esittää esimerkiksi päästökaupan laajentamista meriliikenteeseen, rakennusten lämmitykseen ja tieliikenteeseen. Autojen päästönormeja kiristetään niin, että vuoden 2035 jälkeen myytävät uudet henkilöautot eivät voisi enää kulkea polttomoottorin voimalla. Tämä tarkoittaa sähköauton erittäin nopeaa yleistymistä. 

Tiukemmat päästönormit kasvattavat teollisuuden kustannuksia. Vaarana on, että tuotanto siirtyy maihin, joissa normit ovat löysemmät. Tämän hiilivuodon tukkimiseksi komissio esittää niin sanottujen hiilitullien käyttöönottoa. Eurooppalaisen tuotannon kilpailuky turvattaisiin perimällä tullia löysemmillä normeilla EU:n ulkopuolella tehdystä tuotannosta.

Suomelle ehdotetaan hiilinielujen kasvattamista määrällä, joka mahdollistaa viime aikoina päätettyjen ja suunnitteilla olevien metsäteollisuuden investointien toteuttamisen.

Paketin vastaanotto on ollut varovaisen myönteinen. Suomessakin siihen on haluttu perehtyä tarkemmin ennen tiukkojen kantojen määrittelyä. 

Myös Suomen kannalta paketti sisältää enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia. Suomalaisilla yrityksillä on paljon osaamista sen tekniikan valmistuksessa, mitä päästöjen vähentäminen vaatii. EU:n massiivinen elvytyspaketti lisää tämän tekniikan kysyntää maailmalla. 

Komissio otti huomioon Suomen näkökannat esimerkiksi hiilinielujen määrittelyssä. Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara ja niiden kasvu sitoo tehokkaasti hiiltä ilmakehästä. 

Suomelle ehdotetaan hiilinielujen kasvattamista määrällä, joka mahdollistaa viime aikoina päätettyjen ja suunnitteilla olevien metsäteollisuuden investointien toteuttamisen. Niin hyvin Suomen metsät tällä hetkellä ja tulevaisuudessa kasvavat. 

Hiilinieluratkaisua voi pitää esimerkkinä Suomen hallituksen ja europarlamentin jäsenten lobbauksen onnistumisesta. Vihreiden ja vasemmistoliiton ärhentely metsäpolitiikasta on nähtävä tätä taustaa vasten. 

Keskustelu metsäpolitiikasta jatkuu perjantaina, kun EU julkistaa metsästrategiansa. Tässä asiassa Suomen linjan pitää olla kirkas. Metsäpolitiikka ei kuulu unionin toimivaltaan. Suomi tuntee omat metsänsä parhaiten eikä luovuta EU:lle oikeutta päättää siitä, miten metsiä hoidetaan. 

Keskiviikkona julkistettu ilmastopaketti sisältää toki uhkiakin Suomen kannalta. Esimerkiksi ehdotettu laivaliikenteen päästökauppa kasvattaisi kohtuuttomasti tuonnin ja viennin kustannuksia täällä pohjoisessa, jossa laivojen pitää päästä talvella kulkemaan jäiden läpi. 

Monessa muussakin asiassa tarvitaan vielä aktiivista vaikuttamista Suomen etujen turvaamiseksi. Siihen on riittävästi aikaa, sillä paketti lähtee nyt jäsenmaiden käsittelyyn. Ennen lopullisia päätöksiä tarvitaan vielä paljon neuvotteluja EU:ssa.

Pitää kuitenkin muistaa, että suurin uhka Suomellekin on ilmaston lämpeneminen. Sen estämiseksi tarvitaan vahvoja toimenpiteitä. EU:n ilmastopaketin mittakaava on oikea, yksityiskohdissa riittää vielä hiottavaa. 

Jos ja kun paketti toteutuu, EU:n vaikutusvalta kasvaa myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Ja toisinpäin, jos EU ei kykene tehokkaisiin toimiin, se ei voi vaatia toimenpiteitä muiltakaan kuten Kiinalta ja muilta suurten päästöjen mailta.

Kommentit (1)

  • Lukija24

    Luottamus EU.n päätösten ja periaatteiden toteutukseen on horjunut niin pahasti että pakostakin on varauduttava siihen että tässä käy kuten apupaketissa.
    1Rikotaan peruskirjaa yhteisellä velalla.
    2. Vannotaan ja valehdellaan kansalaisille että on ensimmäinen ja viimeinen kerta. Heti päätöksen jälkeen ilmoitetaan pysyvästä tavasta toimia kuten on toimittu. Kait sekin on vain kerran kun se alkaa mutta ei lopu.
    3. Kansallinen oikeus päättää tärkeimmästä luonnonvarasta viedään EU.n liittovaltion vasaran alle yhdellä lauseella: Avohakkuu on mahdollista toteuttaa vain riittävillä perusteluilla.
    Riittävät perustelut määritellään Brysselissä ja lopullisen päätöksen riitatilanteessa tekee EU-tuomioistuin
    EUssa valtaa pitävät maat ovat hakanneet ensin alas omat metsänsä ja nyt tekevät omaatuntoaan rauhoittaakseen Suomesta itselleen ensimmäistä liittovaltiopuistoa.
    Se että hiilinielulaskelmissa ei ole mukana ojittamattomat suot ja vesistöjen mutaa keräävät pohjat tekevät jo itsessään vääryyttä ne säästäneelle Suomelle. Suomi sitoo alueena enemmän hiiltä kuin sitä hiilidioksidina ilmakehään tuottaa.
    Luonnolle on merkityksellistä kokonaisuus eikä riisuttu hiilitaselaskelma.
    Muutenkin, riippumatta siitä mistä syystä lmastomuutos tapahtuu olisi syytä keskittyä enemmän siihen sopeutumiseen kuin sen torjumiseen.
    Ylimielisyys luonnonvoimien edessä tulee kalliiksi ja nöyryyttää ihmisen surullisella tavalla.
    Tämä nähtiin jälleen kerran ja nyt Saksassa kun rakennettiin vuorten väliseen laaksoon joka on ennenkin toiminut jokiuomana ja täyttynyt vuorilta tulleella kiviaineksella jonka päälle on rakennettu uskossa etteivät vuoret enää luovuta mitään muuta kuin kirkasta vettä alas laaksoihin.
    Tsunamien kohdalla tapahtui sama unohdus sukupolvien välillä ja tuhot olivat sen mukaiset.
    P.s. Metsät ovat hiilinieluja vain siihen asti kunnes puusto alkaa lahota tai palaa enemmän kuin uutta puuta syntyy.
    Ihminen voi puurakentamisella sitoa puuta ja sen hiiltä sadoiksi vuosiksi eteenpäin ja silloin metsään syntyy nuorista puuntaimista voimakas hiilinielu.
    Aukkohakkuuoikeuden käytön hankaloittamisella ja tulkinnalla tehty totaalikielto ei palvele hiilnieluja vaan vähentää niitä pitkässä juoksussa koska puun korjuukustannukset syövät kannattavuuden.
    Luonto itsessään tekee myrskyillä ja metsäpaloilla ”aukkohakkuuta” joten perusteluja sen epäämiselle ihmiseltä ei sieltä löydy.
    Monimuotoisuudesta voidaan huolehtia monin muin keinoin kuten vaikkapa sekapuustoisuutta suosimalla mutta siinäkin on säilytettävä ensisijainen päätösvalta metsänomistajalla ja kansallisella tasolla.
    En ensimmäisenä lähtsi kyselemään niilyä neuvoja jotka ovat tuhonneet metsänsä.
    Matti Toivola Sievi

Voit kommentoida kirjauduttuasi palveluun. Tarvitset kirjautumiseen Suomenmaa-tunnuksen