Maatalous ja alueiden asema puhuttivat Pohjois-Savossa
Huoli maantaloustuottajien ahdingosta ja maaseudusta nousi esiin keskustan Pohjois-Savon piirin vuosikokouksessa, kun pielavetinen maanviljelijä Juha Partanen pohjusti asiaa poliittisessa keskustelussa.
Hän muistutti keskustalle tärkeästä periaatteesta olla heikoimman puolella. Tällä hetkellä tuottajan, teollisuuden, kaupan ja kuluttajan muodostamassa ketjussa heikoin lenkki on Partasen mukaan tuottaja.
– Viime vuosi oli EU-ajan heikoin kannattavuudessa, Partanen tiesi. Itä- ja Pohjois-Suomi olivat pahinta katoaluetta. Hän ennakoi, että tästä vuodesta tulee vielä heikompi, kun maksetaan viime vuoden katokustannuksia. Hän muistutti maatalouselinkeinon tärkeydestä Pohjois-Savolle.
Partanen sai viestinsä suoraan valtakunnan korkeimmalle poliittiselle taholle, kun paikalla oli puolueen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä.
Hyväntuulisen ja rennonoloinen puoluejohtaja totesi omassa puheessaan, että maanviljelijöiden tilanteen helpottamiseksi on aluksi keskitytty kriisipakettien aikaansaamiseen. Lisäksi on tehty töitä uusien markkinoiden saamiseksi maataloustuotteille.
Sipilä tiesi, että maatalouden kannattavuus on laskenut.
Viimeisin tieto maidon tuottajahinnan 2,5 sentin laskusta litralta merkitsee yksistään Pohjois-Savossa 8 miljoonan tulonmenetystä vuositasolla.
Vastauksena Partaselle Sipilä totesi, että maatalouteen tarvittaisiin lisää valtiontukea 300 miljoonaa euroa vuosittain. Sellaista hän ei rohjennut luvata.
Hän vakuutti keskustan tekevän kaikkensa viljelijän puolesta, mutta liikkumavara on pieni, kun jaettavissa on vain niukkuutta. Maatalouden asemasta on puhuttu myös EU:n suuntaan.
Alueiden merkitys Suomelle nousi esiin puheenvuoroissa.
Piirin puheenjohtaja Sallamaarit Markkanen muistutti, että Suomi tarvitsee alueiden puolustajia. Talouden elpymisen myötä työllisyyskehitys on ollut myönteistä, ja Pohjois-Savossakin kärsitään jo työvoimapulasta, mikä hidastaa talouden kasvua.
Markkasen terveiset hallitukselle olivat, että nyt on huolehdittava muun muassa ammatillisen koulutuksen rahoituksen riittävyydestä. Koulutuksen merkitys nousi esiin myös poliittisessa keskustelussa.
Sipilä otti kantaa myös valtionhallinnon työpaikkojen siirtämiseen Helsingistä maakuntiin.
Pohjois-Savossa on viime aikoina saatu todistaa toisenlaista suuntaa, kun kriisihallintokeskusta ollaan siirtämässä Helsinkiin. Nyt tämä asia on palautettu uuteen valmisteluun. Sipilä näki, että mieluummin siirrettäisiin Helsingistä tehtäviä alueille kuin päinvastoin.
– Minulla on ajatus, että valtion hallinnon työpaikat ovat aleneva toimiala. Meidän pitää tavoitella teollisuustyöpaikkoja, hän näki maakuntien vahvuuden.
Pielavetinen Kalevi Kahelin kertoi Pielaveden kunnallisjärjestön tehneen aloitteen lahja- ja perintöveron poistamisesta. Sipilän mukaan tämäkin asia on seuraavaa vaalikautta varten verolinjauksia tekevän verotyöryhmän listalla.
– Mikä on Paavon (Väyrynen) kuvio eteenpäin? Ei sotkisi koko Sotkamon kokousta, Kalervo Saastamoinen kysyi lyhyesti.
Sipilä kertasi julkisuudessa jo olleita tietoja, joiden mukaan hän oli käynyt Lahden puoluevaltuuston kokouksen alla Väyrysen kanssa pitkät keskustelut.
Selvyyttä siitä, mistä kiikastaa, ei tullut. Väyrynen halusi puoluevaltuuston puheenjohtajaksi ja Sipilän junttaavan häntä sille paikalle.
– Me keskustalaiset ei tehdä näin, Sipilä korosti ja olisi halunnut lyödä Sotkamossa sovinnon kättä Väyrysen kanssa. Se ei toteutune. Se, että Väyrynen äänestää sotea vastaan, on Sipilän mukaan laskettu ”särkymävaraksi”.
Kokouksessa käytiin läpi edessä olevaa vaalisumaa. Syksyn maakuntavaalien ehdokasasettelu on hyvällä mallilla, sillä 103 ehdokkaasta puuttuu enää parisenkymmentä.
Vuosikokouksessa hyväksyttiin 84 ehdokkaan lista. Loput asettaa piirihallitus kesäkuussa.