"Laiduntaako" nuori pitkin päivää? Tästä se johtuu
Jopa 44 prosenttia 13–17‑vuotiaista nuorista jättää aamupalan syömättä koulupäivinä, paljastaa Arlan ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) kysely.
Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Manninen kertoo, että nuorten ruokailutottumukset ovat muuttuneet viime vuosina, ja yksi selvä muutos liittyy siihen, että aamupala jää yhä useammalla väliin.
– Kouluissa tämä näkyy väsymyksenä ja nuokkumisena. Aamupalan syöminen osana säännöllistä ruokarytmiä vaikuttaa koko koulupäivään: oppimiseen, jaksamiseen ja myös emotionaaliseen tasapainoon, hän sanoo tiedotteessa.
Mannisen mukaan epäsäännöllinen syöminen johtaa siihen, että moni nuori ”laiduntaa” pitkin päivää napostellen, mikä heikentää vireyttä ja keskittymistä.
– Siksi on tärkeää, että kodeissa ja perheissä huolehditaan aamupalan syömisestä ja kouluissa kannustetaan nuoria syömään kouluruoka.
Vanhemman omalla esimerkillä on kyselyn perusteella ratkaiseva vaikutus nuoren aamiaistottumuksiin.
Jos vanhempi syö aamupalan, peräti 62 prosenttia nuorista syö aamupalan joka koulupäivä. Jos vanhempi jättää aamiaisen väliin, osuus putoaa 35 prosenttiin.
Kyselyn mukaan säännöllinen ruokailu on vahvasti yhteydessä nuoren hyvinvointiin. Jopa 80 prosenttia nuorista, jotka syövät päivittäin sekä aamupalan että kouluruoan, antaa elämästään kouluarvosanan 8–10.
Nuorilla, joilla aamupalan ja koululounaan syöminen ei ole jokapäiväistä, tyytyväisimpien joukko laskee 42 prosenttiin.
Valtaosa nuorista pitää aamupalaa tärkeänä, mutta kiire ja nälän tunteen puute vievät usein voiton hyvistä aikeista.
Nuorten viesti on selkeä ja käytännöllinen: 43 prosenttia nuorista söisi aamupalan useammin, jos joku tekisi sen valmiiksi. Lähes kolmasosa toivoo kotiin enemmän itselleen mieluisia vaihtoehtoja aamupalaksi.
Monelle ratkaisevaa olisi myös se, jos voisi syödä aamupalan koulussa.
Kyselyn mukaan nuoret syövät mieluiten aivan tavallisia ruokia: leipää ja leivänpäällisiä, jogurttia tai rahkaa, muroja tai mysliä, hedelmiä tai marjoja sekä puuroa.
– Aamupalan ei tarvitse olla täydellinen tai monimutkainen. Tärkeintä on, että se tuntuu nuoresta omalta ja on helposti saatavilla, toteaa Arlan markkinointijohtaja Anne Terimo tiedotteessa.
MLL:n kehittämispäällikkö Paula Aalto toteaa, että aamupalalla voidaan aidosti tukea nuoren hyvinvointia.
– Siksi on tärkeää, että myös kouluissa käydään keskustelua nuorten kanssa ja kannustetaan heitä aamupalalle, hän sanoo.
Kyselyyn vastasi 548 13–17-vuotiasta nuorta ja 584 samanikäisten nuorten vanhempaa syksyllä 2025.