Komissio: Serbia ja Montenegro EU:n jäseniksi parhaassa tapauksessa vuonna 2025
Serbiasta sekä Montenegrosta voi tulla Euroopan unionin jäseniä vuonna 2025 voimakkaalla poliittisella tahdolla, arvioi EU-komissio.
Komissio korostaa, että kyse on suuntaa antavasta aikataulusta, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen skenaarioon.
Serbia ja Montenegro ovat Länsi-Balkanin maista ainoat, jotka käyvät tällä hetkellä jäsenyysneuvotteluita.
Epävarmuuksistaan huolimatta aika-arvion antaminen on selkeä viesti Länsi-Balkanin maille siitä, että EU ei ole unohtanut niitä.
EU:n ovi on ollut viime vuodet kiinni uusilta jäseniltä.
Nykyisen komission aloittaessa vuonna 2014 puheenjohtaja Jean-Claude Juncker linjasi, ettei mikään maa ole täyttämässä jäsenyyden ehtoja hänen kaudellaan eli vuosina 2014–2019.
Jyrkän viestin on pelätty siirtävän Länsi-Balkanin maiden intressejä kohti Venäjää tai esimerkiksi Kiinaa, jotka ovat investoineet alueelle.
Linjausta on toisaalta perusteltu sillä, että EU-maissa on väsymystä unionin laajentumiselle.
Laajentumiskomissaari Johannes Hahn sanoo tunnistavansa väsymyksen, mutta toivoo jäsenmaiden viestivän, miksi laajentumista tarvitaan.
EU katsoo, että Länsi-Balkanin vakaa kehitys tietää hyvää koko alueelle ja sen turvallisuudelle.
Hahnin mukaan EU ei hyväksy jäsenekseen maata, joka ei ole ratkaissut kahdenvälisiä kiistojaan.
Tämä on suora viesti varsinkin Serbialle ja maasta irtautuneelle Kosovolle, jotka neuvottelevat EU:n tuella suhteidensa normalisoinnista.
EU ei halua sisälleen rajariitoja, joista tuoreena esimerkkinä on uudelleen roihahtanut Slovenian ja Kroatian kiista maa- ja merirajasta.
EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin mukaan Länsi-Balkanin maat ovat tehneet selkeän valinnan tuoda maansa lähemmäs unionia, kukin omalla tahdillaan.
– Tänään kerromme heille, että me olemme tehneet saman valinnan, Mogherini sanoi Strasbourgissa, jossa komissio esitteli odotetun Länsi-Balkanin strategiansa.
Länsi-Balkanin EU-lähentymisessä ei pitäisi hänen mielestään odottaa kaukaiseen tulevaisuuteen, vaan toteuttaa liittyminen ”meidän sukupolvemme aikana”.
Kaikilla alueen mailla on tuoreen strategian mukaan mahdollisuus edetä kohti EU:ta.
Albania ja Makedonia ovat edenneet sen mukaan merkittävästi. Komissio on vähitellen lämpenemässä sille, että se suosittaa jäsenyysneuvotteluiden käynnistämistä EU-maille.
Bosnia ja Hertsegovinan jäsenyyshakemukseen komissio valmistelee vastausta. Jos maa sitoutuu tarpeeksi, se voidaan komission mukaan hyväksyä hakijamaaksi.
Kosovon tilanne on kaikkein hankalin, koska viisi EU-maata ei ole tunnustanut Serbiasta irrottautunutta maata.
Komission sanamuodot ovat nekin ympäripyöreitä ja lupailevat etenemistä eurooppalaisella polulla, kun olosuhteet sallivat.
Alueen maista Kroatia on ollut jäsen jo vuodesta 2013.