Liisa Hyssälältä tiukka viesti puolueille: Vaaleja yhteen ja törsäily kuriin – "Mennyt ihan ranttaliksi"

Politiikka

Pitkän linjan keskustavaikuttaja, ministeri Liisa Hyssälän mielestä demokratiatyö pitäisi palauttaa Suomessa arvoonsa.

Hyssälän mukaan kuntavaalien hätkähdyttävän alhainen äänestysprosentti ei ole merkki siitä, että peli suomalaisten poliittisen aktiivisuuden suhteen olisi menetetty.

– On monia tekijöitä, joihin voidaan vaikuttaa, ja sitä kautta saada äänestysaktiivisuutta nousemaan. Ei ole mikään itsestäänselvyytenä annettu muuttuja, että se on aina näin. Voidaan tehdä työtä demokratian eteen, jolloin saadaan kiinnostusta lisää, ja ihmiset kokevat äänestämisen välttämättömäksi, Hyssälä rohkaisee.

Vuonna 2018 Hyssälä ja toinen ex ministeri Jouni Backman (sd.) julkaisivat Kansanvallan peruskorjaus -raportin. Kaksikko paneutui Sitralle tehdyssä projektissaan erityisesti osallisuuden teemoihin.

Erityisen tärkeä rooli poliittisen osallistumisen parantamisessa on Hyssälän mielestä puolueilla, joita hän nimittää demokratian airueiksi. Niiden työn edellytykset tulisi laittaa hänen mukaansa kuntoon.

– Meillä on ollut sellainen alennustila puolueita kohtaan, ne ovat vähän olleet mopen osissa. Puoluetukea aina moititaan – no, millä puolueet elävät, jos ne eivät saa puoluetukea? Kyllä puoluetuki on demokratiassa A ja O, ei puolueiden pidä olla lakki kourassa kerjäläisinä, Hyssälä linjaa.

Tuen vastineeksi puolueilta tulisi konkaripoliitikon mukaan vaatia uudistumista ja syvempää suhdetta jäsenistöönsä.

Konkreettiseksi esimerkiksi Hyssälä nostaa digitaaliset alustat, joiden pitäisi hänen mielestään olla puolueiden ja kansalaisten yhteydenpidossa arkipäivää.

Aina sinne voi joku köyhempi livahtaa somen avulla.

Liisa Hyssälä

Hyssälästä on kiinnostavaa nähdä, minkälainen kulttuuri tulevien maakunnallisten vaalien ympärille muodostuu. Hän uskoo, että maakunnissa valitaan erityisesti terveys- ja sosiaalipuolen nokkamiehiä ja -naisia, joihin alueella luotetaan.

Hyssälä ei usko, että pienet kunnat jäävät paitsioon maakunnallisessa päätöksenteossa.

– Pienet kunnat ovat mestareita keskittämään ääniä oman kunnan kellokkaalle. Kun yli puoluerajojen voidaan keskittää äänet, niin silloin he saavat kyllä edustusta sinne maakuntatasolle. Kunta- ja eduskuntavaaleissa voidaan pidättäytyä tiukasti niissä oman puolueen ehdokkaissa, mutta maakuntavaaleissa voi tulla toisenlainen luonne.

Aluevaalien äänestysaktiivisuuteen Hyssälä suhtautuu optimistisesti.

– Luulen, että siinä käy hyvin. Ihmiset ymmärtävät, että nyt on kyse niistä sote-palveluista, ja vaaleissa on suppeampi asialista. Kaikki menevät kilvan äänestämään, kun tajuavat, että nyt on kysymys juuri minulle tärkeistä asioista – terveyshän on ihmistä lähellä oleva asia. En olisi tässä kohtaa kovin skeptinen.

Edessä on pitkä vaalien putki, ja puolueet saattavat olla jatkuvien vaalikiireiden kanssa kovilla.

Hyssälän mielestä vaaleja tulisikin yhdistää. Tässäkin asiassa hän heittäisi pallon puolueille, erityisesti puoluesihteereille.

– Puoluesihteerit ovat olleet hyvin yksituumaisia tehdessään vaikkapa puoluerahoitukseen liittyviä päätöksiä, ja heidän yhteistyönsä näyttää rullaavan aivan puolueesta riippumatta. He voisivat kyllä nyt tehdä tässä huomattavan palveluksen kansanvallalle ruvetessaan miettimään vaalien yhdistämistä.

Puolueilla on aivan hirvittävät rahanmenot vaaleissa.

Liisa Hyssälä

Toiseksi vaaleihin liittyväksi epäkohdaksi Hyssälä mainitsee vaalirahoituksen, joka eriarvoistaa ehdokkaita.

Jatkuvasti kasvavat kampanjabudjetit suosivat varakkaita ja niitä, joilla on aikaa kerätä rahaa eri tavoin – eikä kaikilla ole, Hyssälä muistuttaa.

– Aina sinne voi joku köyhempi livahtaa somen avulla, mutta kyllä mainontaa vain täytyy olla. Tunnetuksi tekemisessä muukin kuin mainonta maksaa, kun liikut, käyt, kahvitat ja tarjoat makkaroita. Se kaikki maksaa, vaikka olisi kuinka vapaaehtoistyötä.

Hyssälän mielestä ratkaisu olisi vaalirahakatto, joka olisi sekä ehdokkaiden että puolueiden etu.

– Puolueilla on aivan hirvittävät rahanmenot vaaleissa, kun pitää olla tv-mainontaa, lehtimainontaa, pylväsmainontaa. On mennyt vaikkapa Ruotsiin verrattuna kyllä ihan ranttaliksi tämä rahan käyttö vaalimainontaan, Hyssälä kuvaa.

Peruspalveluministerinä palvelleen Hyssälän mielestä perustettavat maakunnat täytyy organisoida niin, että niiden hallinto on mahdollisimman virtaviivaista ja kevyttä.

Hänen mukaansa muutoksen tuulia ei kannata kauhistella.

– Nämä ovat kaikki ihmisen tekemiä säännöksiä ja organisaatioita, joten niitä voi ihminen myös muuttaa. Ei se nyt ihan järisyttävää ole, jos siellä väliportaassa nyt vähän mietitään, miten näitä kannattaa tehdä.

Aikojen mukaan täytyy elää. On eri asia hallinnoida yhteiskuntaa nykyteknologioilla kuin silloin, kun kaikkeen tarvittiin A4-arkkeja, Hyssälä muistuttaa.

– Nyt on kaikki napin painalluksen päässä ja on opittu jo etänä tekemään päätöksiäkin, niin kaikki on paljon helpompaa. Jos olisin diktaattori, niin kyllä laittaisin siellä aika paljon yhteen näitä juttuja. Kyllä vähemmälläkin pärjätään.