Lukijalta: Osallistun vieraana keskustan juhlakokoukseen Tampereella
Suomen Keskusta r.p. viettää Tampereen puoluekokouksensa yhteydessä 120-vuotisjuhliaan. Niihin liittyen puoluekokouksen vieraiksi on kutsuttu myös puolueen entiset puheenjohtajat ja puoluesihteerit.
Kiitos kutsusta. Tulen mielelläni.
Osallistun perjantaina 5.6. ainakin puoluekokouksen avajaisjuhlaan ja kahteen aateseminaariin.
Toivon, että tapaan Tampereella runsaasti vuosikymmenten varrella puolueen toiminnassa tutuiksi tulleita ystäviäni.
Aateseminaareissa en aio käyttää puheenvuoroja. Osallistun aatekeskusteluun ottamalla mukaan laukullisen vuonna 2020 ilmestynyttä kirjaani ”Yhteinen vuosisatamme”.
Teokseni ”Yhteinen vuosisatamme” kirjoitin tilanteessa, jossa Katri Kulmuni oli valittu Juha Sipilän jälkeen keskustan puheenjohtajaksi.
Kirja oli ”konsulttityö”, jolla pyrin tukemaan uuden puoluejohdon toimintaa.
”Yhteinen vuosisatamme” on pamfletti, kiistakirjoitus. Kerroin siinä kaunistelematta syyt siihen, että Keskustan kannatus oli romahtanut.
Lopuksi kerroin, millaisella aatteellisella ja poliittisella linjalla keskusta voisi palata suurten puolueiden joukkoon.
Keväällä 2020 näytti Katri Kulmunin johtaman keskustan tulevaisuus lupaavalta.
Sitten alkoivat vaikeudet.
Julkisuuteen tuli tieto Katrin saamasta esiintymiskoulutuksesta.
Kun sain tietää, että Katri harkitsee syntyneen kohun vuoksi eroamista hallituksesta, neuvoin turhaan häntä jatkamaan ministerinä.
Jälkikäteen näin erossa hyviäkin puolia. Katri saattoi keskittyä puolueen johtamiseen ja uudistamiseen.
Syyskuussa pidetyssä puoluekokouksessa Annika Saarikko kuitenkin syrjäytti Katrin puheenjohtajan paikalta.
Kun valmistauduttiin vuoden 2022 Lappeenrannan puoluekokoukseen, päätin asettua puheenjohtajaehdokkaaksi.
En uskonut, että minulla olisi ollut mahdollisuutta tulla valituksi, mutta ehdokkaana pyrin saamaan aikaan keskustelua puolueen aatteesta ja linjasta. Tässä osittain onnistuin.
Keskustelua pyrin saamaan aikaan myös siten, että johtamani kaksikielinen piiri teki puoluekokousaloitteen puolueen periaateohjelman uudistamiseksi.
Ilokseni keskustanuoret tukivat aloitettamme. Puoluekokouksen ohjelmavaliokunnassa se sai yksimielisen tuen.
Kokouksen täysistunnossa puolueen johto kuitenkin vastusti aloitteen hyväksymistä. Epämääräisessä äänestyksessä se hylättiin.
Jos aloite olisi hyväksytty, keskustassa olisi käynnistynyt aatteellinen keskustelu, joka olisi parantanut puolueen tulosta jo vuoden 2023 vaaleissa.
Vuoden 2020 konsulttityöni ”Yhteinen vuosisatamme” on mielestäni edelleen pääosin ajankohtainen.
Tulevaisuutta käsitellessäni tukeuduin kahteen suurta kansainvälistäkin julkisuutta saaneeseen asiantuntijaan. Sekä Mariana Mazzucato että Yuval Noah Harari olivat esittäneetajatuksia, jotka antavat tukea alkiolaiselle ihmisyysaatteelle.
Taloustieteilijä Mariana Mazzucato oli tuonut arvokkaan lisän globaalitaloudesta ja kapitalismista käytävään keskusteluun vuonna 2018 ilmestyneellä teoksellaan ”The Value of Everything, Making and Taking in the Global Economy”. Seuraavana vuonna kirja oli ilmestynyt Juha Pietiläisen kääntämänä suomeksi nimellä ”Arvo – globaalin talouden luojat ja välistävetäjät”.
Mariana Mazzucato tiivisti kirjansa viestiä samankaltaisiin vaatimuksiin, joihin olin omalta osaltani jo viisi vuosikymmentä aikaisemmin päätynyt:
”Nykyinen ihmiskunnan aiheuttamien ympäristötuhojen korjaamisen haastekaan ei ole ratkaistavissa vain kasvattamalla investointeja uusiutuvaan energiaan, vaikka sekin on jo itsessään valtava teknologinen haaste, vaan se edellyttää yhteiskunnallista sitoutumista uuteen, vähemmän materialistiseen elämäntapaan.”
”Ympäristövallankumous edellyttää yhteiskunnallisten arvojen tarkoituksellista ja tietoista muuttamista: koko talousjärjestelmän uudelleen suuntaamista sekä tuotanto-, jakelu- ja kulutusjärjestelmien muuttamista kaikilla sektoreilla.”
Toisena ajatuksia herättävänä asiantuntijana otin esille historioitsija Yuval Noah Hararin, joka oli ”Sapiens” -teoksessaan käsitellyt ihmisen kehitystä lajin syntyvaiheista nykypäivään.
Varhaisessa historiassa uskonnoilla oli Hararin mukaan ollut keskeinen asema ihmisten tietoisuuden ja maailmankuvan muotoutumisessa. Ranskan vallankumouksesta lasketaan alkaneeksi kehitysvaihe, josta on käytetty nimitystä humanismin aikakausi.
Nyt humanismin haastoi datauskonto, dataismi.
Harari kirjoittaa, että dataismin mukaan maailmankaikkeus koostuu datavirroista. Biotieteissä organismeja on alettu pitää biokemiallisina algoritmeina. Toisaalta tietojenkäsittelytieteessä on opittu kehittämään yhä monimutkaisempia sähköisiä algoritmeja.
Dataismi yhdistää nämä kaksi kehityshaaraa ja toteaa, että täsmälleen samat matemaattiset lait pätevät sekä biokemiallisiin että sähköisiin algoritmeihin. Dataismi kaataa siten eläinten ja koneiden välisen raja-aidan ja odottaa, että sähköiset algoritmit vähitellen tulkitsevat biokemialliset algoritmit ja toimivat niitä paremmin.
Harari huomauttaa lukijoilleen, että emme ehkä ole samaa mieltä siitä, että organismit ovat algoritmeja. Meidän on kuitenkin hyvä tietää, että ”tämä on yleinen tieteellinen dogmi ja että se muuttaa tälläkin hetkellä maailmaamme tunnistamattomaksi.”
Hararin ajatuksilla on nyt enemmän kantavuutta kuin muutama vuosi sitten. Nyt on tekoälyn kehitys vahvistamassa tulevaisuuteen liittyviä uhkakuvia.
Kysyin: ”Mitä voimme tehdä puolustaaksemme humanismia ja alkiolaista ihmisyysaatetta datauskontoa vastaan?”.
Ja vastasin:
”Ensimmäinen puolustuslinja on henkisen kasvun tie: on kasvatettava hyviä ihmisiä ja kelpo kansalaisia.
Toinen puolustuslinja on rikkaan yhteisöllisen elämän kehittäminen erityisesti ihmisten lähipiirissä: perheen parissa, sukulaisten ja ystävien kesken, työpaikoilla, omassa asuinyhteisössä.
Suomen kielessä on erinomainen sana ”kunta”, joka kertoo yhteisöllisyydestä. Kuulumme perhekuntaan, kuntaan, seurakuntaan, maakuntaan, kansakuntaan ja ihmiskuntaan. Kaikkiin näihin yhteisöihin meidän on kuuluttava.
Kolmas puolustuslinja on Suomen itsenäisyyden vahvistaminen, jotta voimme kehittää maatamme omien arvojemme ja etujen mukaisesti.
Neljäs puolustuslinja on Euroopan unioni, jonka kautta voimme ajaa yhteisiä tavoitteitamme ja vaikuttaa globaaliin kehitykseen.
Viides puolustuslinja on ihmiskuntapolitiikka, vaikuttaminen maailmanlaajuiseen kehitykseen. Kaiken vaikuttamisen tulee perustua kestävään arvomaailmaan – henkisiin, hengellisiin ja yhteisöllisiin arvoihin. Elämän ja politiikan tulee perustua sekä ihmisen että luonnon realiteetteihin.”
Paavo Väyrynen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/