Kommentti: Ilta-Sanomien otsikko on seksististä klikkijournalismia – mutta mitä haittaa naisten vaatteista puhumisesta on?
”Keltamekkoinen nainen varasti huomion Olavinlinnan laiturilla – Putinin vieressä myös illallisella”.
Ilta-Sanomien otsikko Venäjän presidentti Vladimir Putinin Suomen vierailusta ei edes yritä olla asiallinen.
Se on niin kutsuttu klikkiotsikko, jonka ainoa tehtävä on herättää lukijan mielenkiinto ja lisätä Ilta-Sanomien verkkosivujen kävijämäärää.
Yleensä klikkiotsikkoon hairahtava lukija pettyy. Tässäkin tapauksessa asiaan perehtymällä selviää, että keltamekkoinen nainen on Savonlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Hanna Kosonen, joka oli kaupungin edustajana vastaanottamassa presidenttejä Olavinlinnan edustalla.
Kyse ei siis ollutkaan Putinin salaperäisestä naisystävästä tai satunnaisesta paikalle pöllähtäneestä naapurin Riitasta.
Kyse oli poliitikosta, jolla oli vähintään yhtä hyvä syy olla mukana kuvassa kuin Savonlinnan oopperajuhlien festivaalijohtajalla Jan Strandholmilla, jonka poseeraaminen presidenttien rinnalla ei kuitenkaan noussut otsikkotasolle, ei edes alaotsikkoon.
Toki klikkiotsikon olisi saanut myös kirjoittamalla ”mustapukuinen partasuu kosketti Putinia Olavinlinnan laiturilla”, kuten Mikko Meriläinen vitsaili twitterissä .
Meriläinen viittasi Strandholmin käteen, joka kävi tuttavallisen näköisesti Putinin selän takana kuvaustilanteessa.
Tämä olisi kuitenkin ehkä ollut jopa Ilta-Sanomien mielestä liian härskiä. Niinpä puhuttiin naiskansanedustajan vaatetuksesta.
Sosiaalisessa mediassa jutun tiimoilta syntyi keskustelua myös otsikkoon sisältyvästä seksismistä.
Muun muassa ministerit Annika Saarikko ja Sanni Grahn-Laasonen sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, tulkitsivat, että Kososen esitteleminen mekon kautta kertoo laajemmin median tavasta käsitellä naisia ja miehiä.
– Tämä nainen kuvassa on Savonlinnan kaupunginhallituksen pätevä ja osaava puheenjohtaja Hanna Kosonen, ei henkari. Miksi ette kerro, mitä Putinilla oli päällään, Saarikko hämmästeli Facebookissa.
– Miesten neuvottelut ja naisten mekot. Alentavaa, Grahn-Laasonen tyrmäsi otsikon Twitterissä .
Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsin puolusti otsikkoa Twitterissä sillä, että Kosonen oli Putinin vierailua käsitellessä ennakkojutussa kertonut ostaneensa uuden mekon tilaisuutta varten.
– Eli kun henkilö kertoo Putinin takia hankkineensa uuden mekon ja mekko herättää (positiivista) huomiota, siitä ei saisi kirjoittaa sanallakaan, Appelsin vastasi kritiikkiin.
Tarina ei kerro, kertoivatko Kosonen ja Savonlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Anna-Kristiina Mikkonen mekko-ostoksistaan kysyttäessä vai omasta aloitteestaan.
Voi kuitenkin kysyä, mistä oltaisiin kirjoitettu, jos kaupungin johtokaksikon nimet olisivatkin olleet Mikko ja Heikki.
Siinä, että naispuolisen poliitikon ulkonäöstä kirjoitetaan ei ole mitään uutta.
Moni muistaa Keskon pääjohtajan Matti Halmesmäen kommentin Mari Kiviniemestä kokovartaloministerinä.
Grahn-Laasosella saattoi muistua Kososen kohtelusta mieleen esimerkiksi se, kun muusikko Ismo Alanko tytötteli häntä HSTV:ssä .
Li Andersonin ulkonäköä on kommentoitu jopa vaalitenteissä.
Poliitikkojen lisäksi esimerkiksi naispuolisten näyttelijöiden, muusikoiden ja yritysjohtajien ulkonäöstä tavataan puhua enemmän kuin heidän mieskollegoidensa vaatetuksesta.
Yksi syy siihen, että naisten vaatetukseen kiinnitetään huomiota on, että miesten pukukoodi on tylsempi kuin naisten. Tummien pukujen eroja eivät huomaa juuri muut kuin asianharrastajat.
Niinpä eri tilanteissa huomio kiinnittyy naisten vapaampiin asuvalintoihin: värikkäisiin mekkoihin ja jakkuihin.
Huomio voi olla naisen kannalta positiivista. Naisen on helpompi erottua ja saada myönteistä julkisuutta hyvällä pukeutumisella.
Pukeutumista voi myös käyttää hyvään tarkoitukseen: linnanjuhlissa kansanedustaja voi puvustaan kertomalla esimerkiksi avittaa paikallisen nuoren suunnittelijan uraa.
Väite vaatejuttujen poliitikkonaisille tuomista eduista on kuitenkin vähintäänkin kyseenalainen.
Vaikka miellyttävä ulkonäkö tuo poliitikoille ääniä, ulkonäköön keskittyminen lehtijutuissa tuskin niitä tuo.
Esimerkiksi amerikkalaisten naisjärjestöjen teettämässä selvityksessä on löydetty viitteitä siitä, että naispuolisen poliitikon ulkonäköön liittyvät huomautukset uutisissa vähentävät tämän uskottavuutta äänestäjien mielessä.
Selvityksen perusteella ei ole merkitystä kuvaillaanko naisen ulkonäköä positiivisesti, negatiivisesti vai neutraalisti, huomion kiinnittäminen ulkonäköön vähentää naispuolisen ehdokkaan kokemusta, luotettavuutta, pätevyyttä ja tehokkuutta äänestäjien silmissä.
Miesten kohdalla vastaavaa vaikutusta ei selvityksessä löytynyt.
Poliitikon ulkonäöstä lausumamme kommentit tekevät hänestä katseen kohteen sen sijaan, että arvioisimme hänen ajamiaan asioita.
Puhumalla naisten vaatteista, laukuista, painosta ja kampauksista vähennämme heidän ammatillista uskottavuuttaan.
Toki vaatteista puhumisellekin on aikansa ja paikkansa.
Meidän toimittajien kannattaa kuitenkin juttuja tehdessämme ja kysymyksiä esittäessämme välillä vaihtaa mielessä naispoliitikon tilalle miespoliitikko. Tulisiko vastaava juttu kyseeseen miehestä kirjoittaessa?
