Eurooppaministeri Strand: Suomi kaipaa yhä lisäleikkauksia EU:n budjettiesitykseen

Eurooppaministeri Joakim Strandin (r.) mukaan EU:n puheenjohtajamaan Irlannin esittämä noin 140 miljardin euron leikkaus tulevaan EU-budjettiin ei lähellekään riitä Suomelle. Strandin mukaan leikkauksen tulee olla suurempi.

– Tarkkoja numeroita en tässä kohtaa neuvotteluita vielä kerro. Kuten aikaisemmin on puhuttu, useampi sata miljardia komission 1 900 miljardin esityksestä tulisi tulla alas. Eli vielä on matkaa, Strand sanoi tiedotustilaisuudessaan tiistaina.

Strand huomauttaa, että EU:n rahoituskehys tulee joka tapauksessa kasvamaan nykyisestä. Komission esityksessä vuosien 2028–34 budjetti kasvaisi nykyisestä noin 600 miljardilla eurolla.

– En tiedä, onko tässä tahallista väärinymmärrystä myös oppositiopuolueiden osalta, Strand totesi.

Ministerin mukaan Suomi on tyytyväinen budjettiesityksen prioriteetteihin, mutta esityksen kokonaistaso on liian korkea. Toisaalta esimerkiksi kilpailukyvystä ollaan Strandin mukaan leikkaamassa liikaa.

– Se on meidän mielestämme väärä kohde. Meitä myös harmittaa, että olisi voitu leikata enemmän perinteisestä koheesiopolitiikasta.

Irlannin eurooppaministeri Thomas Byrne puolusteli aiemmin tiistaina maan viikonloppuna julkistamaa esitystä EU:n vuosien 2028–34 budjetiksi.

Byrne kommentoi budjettiesityksestä käytyä keskustelua tiistaina saapuessaan EU-maiden eurooppaministerien kokoukseen Luxemburgissa.

Eurooppaministerit kokoontuivat valmistellakseen Brysselissä torstaina alkavaa EU-huippukokousta ja keskustellakseen EU:n vuosien 2028–34 rahoituskehyksestä, joka on yksi huippukokouksen pääaiheista.

Budjettiesitys sai jo tuoreeltaan kritiikkiä osakseen tiukkaa budjettikuria kannattavilta mailta. Suurimman EU-maan Saksan liittokansleri Friedrich Merz moitti esitystä edelleen liian suureksi ja sanoi, että sovusta ollaan vielä kaukana.

Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi lauantaina, että esitys vaatii vielä merkittäviä muutoksia, jotta Suomi voisi sen hyväksyä.

– Säästöjä on löytynyt, mutta liian vähän ja osin vääristä kohteista. Kokonaisuus on edelleen liian suuri, Orpo sanoi kannanotossaan.

Byrnen mukaan jäsenmailta kuullut kommentit ovat olleet odotetunlaisia. Happamista kommenteista huolimatta Byrne uskoo, että Irlannin esitys tarjoaa pohjan, jolta voidaan jatkaa neuvotteluja.

– Olemme tuoneet jäsenmaat lähemmäs toisiaan, Byrne sanoi Luxemburgissa.

– Nyt on aika neuvotella, hän jatkoi ja viittasi torstaina alkavaan huippukokoukseen.

Budjettineuvotteluissa ovat olleet vastakkain Hollannin, Itävallan, Ruotsin, Saksan, Suomen ja Tanskan muodostama tiukkaa budjettipolitiikkaa kannattavien maiden ryhmä sekä 17 etelä- ja itäeurooppalaisen jäsenmaan ryhmä, joka halua pitää kiinni EU:n alueiden kehitystä tasaavasta koheesiorahoituksesta.

Suomi on ollut valmis leikkaamaan juuri koheesiorahoitusta, koska sen on katsottu jo saavuttaneen suuren osan tavoitteistaan vuosikymmenten mittaan.

Byrne sanoi uskovansa, että budjettineuvottelijat ovat puolin ja toisin tulossa realistisemmiksi neuvottelutavoitteissaan.

– Kukaan ei saa kaikkea haluamaansa, mutta toivomme, että siellä on jotain kaikille, Byrne sanoi Irlannin esityksestä.

Byrne sanoi uskovansa, että budjetista voidaan päästä sopuun vuodenvaihteeseen mennessä. EU:ssa on pidetty tavoitteena, että sopu rahoituskehyksestä saavutettaisiin tämän vuoden puolella. Ensi vuonna EU:ssa on vilkas vaalivuosi, ja budjetista halutaan sopu ennen mahdollisia vallanvaihdoksia.

– Nyt on aika tulla kohti lopullista sopimusta, Byrne painotti.