Open Navbar
Close Navbar
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
Lataa Suomenmaa-sovellus: IOS / Android
  • Mediatiedot
  • Toimitus
  • Palaute ja juttuvinkki
  • Lataa uutissovellus
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Mielipiteet
  • Tapahtumat
  • Tarinat
Haku
Pyhäinpäivä
Kouluttaja ja tietokirjailija Mari Pulkkisen mukaan suomalaisissa istuu tiukasti ajatus surun suorittamisesta. (Kuva: Samu Pirinen–Konsta Partanen / Valtiovarainministeriö)

Surua ei voi suorittaa, sanoo asiantuntija – "Meillä ei ole tilaa menetyksen kokemukselle" 

Pyhäinpäivän korostamisessa on kompastuskivensä, suomalaisten surua tutkinut Mari Pulkkinen sanoo
Samuli Vänttilä 2.11.2024 10:00, muokattu 1.11.2024 16:30
a– a+
Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivänä on lupa surra. Sen lauseen kouluttaja ja tietokirjailija Mari Pulkkinen on kuullut usein.

Ja tavallaanhan se onkin niin. Pyhäinpäivä on merkitty kalenteriin päiväksi, jolloin oikein asioikseen muistellaan kuolleita ihmisiä, hiljennytään surun ja ikävän äärelle. Hautausmaiden pimeydessä kynttilät tuikkivat lukemattomina pisteinä kuin tähdet.

Suomalaisten surusta väitöskirjan tehneen Pulkkisen mukaan on tärkeää, että nykyihminenkin pysähtyy elämän isojen tosiasioiden eteen. Siihen, että jokaisen elämä joskus päättyy ja poismeno synnyttää surua jäljelle jäävissä. 

Mutta pyhäinpäivän korostamisessa on kompastuskivensä.

Jos surulle varataan kalenterista vain yksi päivä vuodessa, tekee se Pulkkisen mukaan koko asiasta helposti sesonkiluontoista kauppatavaraa. Kuin suoritteen, joka hoidetaan alta pois. 

– Menetyksiä kokeneille suru on kuitenkin ajankohtaista ihan joka päivä. Meillä pitäisi olla lupa surra aina ja kaikkialla, hän sanoo.

Juuri siitä Pulkkinen on saanut puhua koulutuksissaan paljon.

Surua ei voi laittaa purkkiin. Sitä ei voi lokeroida. Sitä ei voi suorittaa ja kuitata ohitetuksi. Menetys ei mene ohi.

Ajatus surun suorittamisesta istuu tiukasti suomalaisissa.

Puhumme surutyöstä. Prosessista, joka vaatii rämpimistä ja puurtamista, mutta sillä on kuitenkin päätepisteensä.

Aiemmilla sukupolvilla suremiseen liittyi vahva pärjäämisen eetos. Suru hoidettiin yksityisesti, kivuista ja ahdistuksista ei puhuttu. Isotkin menetykset piti kohdata kunniallisesti ja arvokkaasti.

– Arvelen, että tällainen surusuhde on paljolti sota-ajan peruja. Että tämä on minun suruni ja kestän sen läpi, Pulkkinen pohtii.

Kynttilöitä Espoon kirkon hautausmaalla pyhäinpäivänä 6. marraskuuta 2021. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Nykyään surusta, tunteista ja ahdistuksesta puhutaan huomattavasti avoimemmin. Vaikenemista ei pidetä enää ihanteena. Pulkkisen mukaan se on monella tavalla hyvä asia.

Tilalle ovat kuitenkin tulleet monet huomiotalouden ja minä-keskeisyyden piirteet. Surusta avaudutaan usein isosti sosiaalisessa mediassa. Siihen kuuluvat stailatut kuvat ja pinnalla olevat ilmaisutavat.

Paljon käytettyjä ovat kaikenlaiset self help -lauseet, kuten se, että suru on rakkautta. 

Ja pohjalla elää edelleen vahvana ajatus, että surutyö pitää nyt suorittaa loppuun.

– Nykyisin ajatellaan, että vaikeiden kokemusten tehtävä on kasvattaa meitä henkisesti. Surusta on tullut muodikas sisäisen kasvun ja voimaantumisen minä-matka kohti vahvempaa ja viisaampaa yksilöä.

Eikä siinäkään toisaalta ole mitään väärää. Ihmisen elämä on jatkuvaa kasvua, vastoinkäymisten asettamista mittasuhteisiin, luottamuksen rakentamista siihen, että ehkä elämä ja suru kantavat.

Pulkkisen mukaan surun näkeminen henkilökohtaisena kasvuprosessina sisältää kuitenkin kohtuuttomalta kuulostavan vaatimuksen.

Pitääkö lapsensa, vanhempansa tai puolisonsa menettäneen ihmisen todella valjastaa surunsa oman henkisen kasvun välineeksi? Pitääkö surevan todella kasvaa yksilöksi, joka kestää prosessinsa jälkeen melkein mitä vain? Niinhän usein surutyön jälkeen sanotaan.

Ja onko suru aina rakkautta? Väkivaltaisen alkoholistipuolisonsa hautaan saattanut ei välttämättä sanoisi niin, vaikka surua ja kuoleman aiheuttamaa tunnesekamelskaa hän varmasti kokee.

Pulkkisen mielestä surua ei tarvitse selittää pois. Surua ei tarvitse typistää johonkin yksinkertaiseen kiteytykseen. Menetyksen kanssa eletään. Läheisestä ihmisestä luopuminen muuttaa aina pysyvästi jäljelle jäävien elämää.

– Olen itse menettänyt kaksi lastani. Vaikka lasteni kuolemista on jo viitisentoista vuotta aikaa, minulla on edelleen surevan äidin identiteetti. Se ei tarkoita, että itkisin yhä joka päivä sohvalla, vaan kannan surua aina mukanani. Menetykset vaikuttavat koko minun ihmisenä olemiseeni.

mari pulkkinen
Suomessa kestetään huonosti sitä, jos ihminen puhuu surustaan pitkään, Mari Pulkkinen sanoo. KUVA: SAMU PIRINEN

Asiasta puhuminen on Pulkkisen mukaan tärkeää siksi, että Suomessa kestetään huonosti sitä, jos ihminen puhuu surustaan pitkään.

Kuoleman hetkellä ja vähän sen jälkeen surua ymmärretään. Hautajaisten jälkeen surun ajatellaan pyyhkiytyvän hiljalleen pois.

Omaisilla alkaa kuitenkin usein vasta sitten arki, jolloin läheisen poismeno konkretisoituu. Suru voi olla yhtä intensiivistä vielä vuoden tai vuosien päästä.

– Monet ihmiset ahdistuvat ja kiusaantuvat sellaisesta. He saattavat viestittää, että surijan pitäisi jo kiirehtiä eteenpäin, Pulkkinen sanoo.

Usein ihmiset alkavat sellaisessa tilanteessa toistella fraaseja, jotka kuulostavat surijan korviin vähättelyltä.

Iäkkään läheisen menettäneelle saatetaan sanoa, että hänhän sai elää hyvän elämän. Keskenmenon kokeneille saatetaan sanoa, että tehän voitte saada vielä uuden lapsen. Sairauden jälkeen menehtyneen omaisille saatetaan sanoa, että kuolema oli varmasti helpotus.

– Se kertoo siitä, että meillä ei ole sosiaalista tilaa menetyksen kokemukselle. Ei varsinkaan sellaiselle, joka pureutuu syvälle meidän identiteettiimme ja asettuu pysyväksi osaksi minäkuvaamme ja maailmankuvaamme.

Suomalaisen yhteiskunnan maallistuminen vaikuttaa voimakkaasti myös suremiseen, Pulkkinen sanoo.

Ennen kirkko tarjosi surun ja järkytyksen hetkellä hautajaistapojen ja rituaalien ohella myös jälleennäkemisen toivon.

Nykyisin niin ei välttämättä käy. Perinteinen siunaustilaisuus saattaa olla sisällöltään uskonnoton, muistotilaisuus pidetään seurakuntatalon sijasta ravintolassa.

Pulkkinen kuitenkin huomauttaa, että ihmisten suhde on vähentynyt ennen kaikkea uskonnon institutionaaliseen puoleen.

Monille on edelleen tärkeää ainakin toivoa, että läheinen on siirtynyt jonnekin tuonpuoleiseen, jossa ehkä vielä joskus nähdään. Moni saattaa kokea vahvastikin, että läheinen seuraa omaa elämää pilven reunalta.

– Enää ei välttämättä uskota sellaiseen kristinuskon taivaaseen, mutta kristinuskon sanastoa hyödynnetään paljon omiin yksilöllisiin tarpeisiin.

Oma ilmiönsä ovat enkelipatsaat ja enkelipuhe. Kuolleesta lapsesta saatetaan puhua yleisesti enkelinä tai enkelilapsena.

– Osaltaan kristillisen sanaston käyttö kertoo myös siitä, ettei meillä ole olemassa muuta kuvastoa. Samalla se kertoo myös uushenkisyyden noususta, jossa uskonnollisia piirteitä yhdistellään luovasti itselle sopiviksi.

Enkelipatsaat ovat edelleen suosittuja hautausmaiden koristeita, vaikka Suomi maallistuu. KUVA: PAULA ÅSTRÖM

Pulkkinen sanoo saaneensa kiitosta rehellisen suremisen puolustamisesta etenkin miehiltä.

Surun keskellä miehille lankeaa usein kannattelijan ja hiljaisen kestäjän rooli. Ei tässä mitään, he saattavat todeta, vaikka suru kovertaisi sisintä.

Monelle miehelle on ollut Pulkkisen mukaan helpottavaa kuulla, ettei surun kanssa tarvitsekaan olla vahva. Tai se, etteivät menetykset välttämättä vahvista yhtään ketään.

– Tarvitsemme enemmän puhetta siitä, mitä raskaat kokemukset meille tekevät. Etteivät menetykset vahvista, vaan usein myös haurastuttavat meitä.

Pulkkisen mielestä Suomessa pitäisi purkaa kaikenlaisia suremiseen liitettyjä oletuksia, mielikuvia ja rajoitteita. Elokuvissa suru ratkeaa kauniisti musiikin soidessa taustalla. Tosielämässä sen menee harvoin niin.

– Meillä pitäisi olla tilaa puhua kaikenlaisista surun kokemuksista, myös sellaisista, jotka eivät mahdu siihen pastellinväriseen draaman kaareen.

Lue myös

Historia | Lyndon B. Johnson oli rasismin murtaja ja Vietnamin vanki – röyhkeä texasilainen jätti valtavan, mutta ristiriitaisen poliittisen perinnön

Sunnuntai-iltana 31. maaliskuuta vuonna 1968 Valkoisen talon soikiohuoneessa istui mies, joka näytti kantavan...
27.6.2026 21:10

Mikä on vanhin elokuva, jonka päänäyttelijä on yhä elossa?

Suomenmaa kertoi keskiviikkona, että vanhin elokuva, jonka näyttelijöistä on yhä joku elossa, on...
27.6.2026 21:00

Hizbollahin johtaja tuomitsee Libanonin, Israelin ja Yhdysvaltojen solmiman aiesopimuksen

Äärijärjestö Hizbollahin johtaja Naim Qassem tuomitsee Libanonin, Israelin ja Yhdysvaltojen solmiman kolmikantaisen aiesopimuksen...
27.6.2026 16:45

Aihetunnisteet

Kotimaa kuolema pyhäinpäivä sureminen suru

Viidesti viikossa kiinnostavimmista sisällöistä koostettu uutispaketti sähköpostiisi?

Tilaa Suomenmaan ilmainen uutiskirje.

Luetuimmat

  • Päivä
  • Viikko
  • Kuukausi
Nämä olivat ensimmäisen maailmansodan tappavimmat taistelut – verisin päivä oli aivan omaa luokkaansa
Uutiset | 25.6.2026 22:00
Sotahistoria | Onnekas saksalaisristeilijä selvisi uskomattomista paikoista – erikoinen arvonta vei lopulta tuhoon
Uutiset | 26.6.2026 21:13
Tutkimus: Insuliinilla ja Alzheimerin taudilla yhteys
Uutiset | 23.6.2026 22:15
Mykkäelokuvien aika päättyi melkein sata vuotta sitten – yksi näyttelijä yhä elossa
Uutiset | 24.6.2026 22:30
Jatkosota alkoi Suomen suurmenestyksellä – kuvat kertovat hyökkäysvaiheen tarinan
Tarinat | 21.6.2026 15:00
Koiran perustarvike voi olla vesillä hengenvaarallinen
Uutiset | 25.6.2026 21:30
Hizbollah: Aiesopimuksen paneminen toimeen johtaa sisällissotaan
Uutiset | 27.6.2026 7:51
Kurvinen: Hallitus teki historiallisen törkytempun maanomistajille
Uutiset | 24.6.2026 10:57
Uusi alkoholilaki tulee voimaan ensi viikolla, Alkojen aukioloajat laajenevat
Uutiset | 26.6.2026 14:48
Ronald Reagan oli tunneälyn suuri mestari – karismaattinen presidentti myi kovaa talouspolitiikkaa kuin jääkaappeja
Uutiset | 25.6.2026 21:15
Tutkimus: Insuliinilla ja Alzheimerin taudilla yhteys
Uutiset | 23.6.2026 22:15
Kuningaslohen lyhyt vierailu päättyi surkeasti – Tyynenmeren jättiläistä yritettiin istuttaa Suomeen suurin odotuksin
Uutiset | 20.6.2026 13:00
Jatkosota alkoi Suomen suurmenestyksellä – kuvat kertovat hyökkäysvaiheen tarinan
Tarinat | 21.6.2026 15:00
Haltialan kotieläinpiha heräsi uuteen eloon, kun Lumijoen Lännentila laajeni Helsinkiin
Uutiset | 20.6.2026 8:00
Nämä olivat ensimmäisen maailmansodan tappavimmat taistelut – verisin päivä oli aivan omaa luokkaansa
Uutiset | 25.6.2026 22:00
Mykkäelokuvien aika päättyi melkein sata vuotta sitten – yksi näyttelijä yhä elossa
Uutiset | 24.6.2026 22:30
Historia | Kun Salora loisti ja Valco romahti – väritelevisio muutti suomalaisten kodit ja unelmat
Uutiset | 21.6.2026 13:00
Sotahistoria | Onnekas saksalaisristeilijä selvisi uskomattomista paikoista – erikoinen arvonta vei lopulta tuhoon
Uutiset | 26.6.2026 21:13
Moskovan ylpeys jäi kakkoseksi – maailman korkein vapaasti seisova rakennelma avattiin 50 vuotta sitten
Uutiset | 23.6.2026 21:30
Liina Tiusanen teki asumisratkaisun, jota moni hämmästelee – ”Perheet ovat hirveän yksin”
Uutiset | 19.6.2026 8:31
Suomessa on järvi, jossa elää kampeloita – tiedätkö missä?
Uutiset | 10.6.2026 21:23
Voimaharjoittelu ei riitä – Tutkimus paljasti, mitä ikääntyvän askel vaatii
Uutiset | 10.6.2026 22:02
Ikäviä uutisia aamukahvin ystäville
Uutiset | 28.5.2026 22:03
Ennätys, joka jäi ikuiseksi – DDR-jätti sinkosi keihäänsä sadan metrin ja urheiluhistorian tuolle puolen
Uutiset | 9.6.2026 21:10
Tutkimus: Insuliinilla ja Alzheimerin taudilla yhteys
Uutiset | 23.6.2026 22:15
Luulitko, että Euroopan korkein vuori sijaitsee Alpeilla? – Näin ei ole
Uutiset | 5.6.2026 21:15
Mitä ihmettä? – Suomen järvien syvin kohta ei sittenkään ehkä tiedossa
Uutiset | 4.6.2026 21:45
Pohjoismaiden korkein huippu ei sijaitse Pohjoismaissa – tiedätkö paikan?
Uutiset | 12.6.2026 22:00
Kuningaslohen lyhyt vierailu päättyi surkeasti – Tyynenmeren jättiläistä yritettiin istuttaa Suomeen suurin odotuksin
Uutiset | 20.6.2026 13:00
Turkin sodan torrakolla taisteltiin vielä talvisodassa –”Pertaani” oli koitua Suomen hirvikannan tuhoksi
Uutiset | 1.6.2026 21:29

Uusimmat

Historia | Lyndon B. Johnson oli rasismin murtaja ja Vietnamin vanki – röyhkeä texasilainen jätti valtavan, mutta ristiriitaisen poliittisen perinnön
Uutiset | 27.6.2026 21:10
Mikä on vanhin elokuva, jonka päänäyttelijä on yhä elossa?
Uutiset | 27.6.2026 21:00
Hizbollahin johtaja tuomitsee Libanonin, Israelin ja Yhdysvaltojen solmiman aiesopimuksen
Uutiset | 27.6.2026 16:45
Tanskassa lämpötila nousi mittaushistorian ennätykseen
Uutiset | 27.6.2026 15:49
Helsinki Pridessa tunnistetaan, että suhtautuminen sateenkaarivähemmistöihin on tiukentunut – ”Tämä on vastaisku sille”
Uutiset | 27.6.2026 15:07
Nykyihmisen vinoutunut luontosuhde uhkaa pölyttäjiä ja samalla koko Euroopan ruokaturvan perustaa
Uutiset | 27.6.2026 13:01
OAJ tulkitsi aineistoa ammatillisesta opetuksesta väärin – alle 18-vuotiaiden ammattikoululaisten saaman opetuksen määrästä ei olekaan saatavilla tietoa, vaikka niin uutisoitiin
Uutiset | 27.6.2026 11:25
Keskustan varapuheenjohtaja Siponen: Helsinki Garden -sotkuun saatava selvyys
Uutiset | 27.6.2026 11:06
Iran: Yhdysvallat rikkonut räikeästi alustavaa rauhansopimusta
Uutiset | 27.6.2026 10:39
Tiistain jälkeen puhelinlangat vaikenevat – ”Verkko on ulottunut jokaiseen suomalaiseen tupaan”
Uutiset | 27.6.2026 10:01
Näytä lisää

Toimitus suosittelee

Toimittajalta | Hallituksen tekohengitys maksaa miljardeja – olisiko jo aika ottaa poliittiset lelut ja natsat pois?
Uutiset | 24.6.2026 13:45
Liina Tiusanen teki asumisratkaisun, jota moni hämmästelee – ”Perheet ovat hirveän yksin”
Uutiset | 19.6.2026 8:31
Haltialan kotieläinpiha heräsi uuteen eloon, kun Lumijoen Lännentila laajeni Helsinkiin
Uutiset | 20.6.2026 8:00

Uutiset

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Historia | Lyndon B. Johnson oli rasismin murtaja ja Vietnamin vanki – röyhkeä texasilainen jätti valtavan, mutta ristiriitaisen poliittisen perinnön
Uutiset | 27.6.2026 21:10
Mikä on vanhin elokuva, jonka päänäyttelijä on yhä elossa?
Uutiset | 27.6.2026 21:00
Hizbollahin johtaja tuomitsee Libanonin, Israelin ja Yhdysvaltojen solmiman aiesopimuksen
Uutiset | 27.6.2026 16:45
Tutkimus: Insuliinilla ja Alzheimerin taudilla yhteys
Uutiset | 23.6.2026 22:15
Kuningaslohen lyhyt vierailu päättyi surkeasti – Tyynenmeren jättiläistä yritettiin istuttaa Suomeen suurin odotuksin
Uutiset | 20.6.2026 13:00
Jatkosota alkoi Suomen suurmenestyksellä – kuvat kertovat hyökkäysvaiheen tarinan
Tarinat | 21.6.2026 15:00

Mielipiteet

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Lukijalta: Metsähallituksen säästöt iskevät harvaan asuttuihin alueisiin – ennätystulos ei saa tarkoittaa luontokohteiden alasajoa
Mielipide | 27.6.2026 11:54
Lukijalta: Outoa menoa Palokin ympärillä
Mielipide | 27.6.2026 10:56
Lukijalta: Maksamme itsemme kipeiksi vääristä asioista – sote-laivan on käännyttävä ennen kuin se uppoaa
Mielipide | 25.6.2026 13:17
Lukijalta: Ostovoima ratkaisee – tavallisen perheen arki ei saa jäädä sivuun
Mielipide | 25.6.2026 13:10
Lukijalta: Seisomme Laura Lakson takana – yhdistyksen etua vahingoittanut toiminta johti eroihin
Mielipide | 23.6.2026 13:18
Lukijalta: Paula Risikko nosti esiin Suomen sokean pisteen
Mielipide | 25.6.2026 13:06
Lukijalta: Uudet perunat eivät ole vain ruokaa, vaan osa huoltovarmuutta
Mielipide | 18.6.2026 13:05
Lukijalta: Maksamme itsemme kipeiksi vääristä asioista – sote-laivan on käännyttävä ennen kuin se uppoaa
Mielipide | 25.6.2026 13:17

Keskusta

  • Uusimmat
  • Luetuimmat
Nuorkeskusta: Ihmisarvo ei ole mielipidekysymys
Uutiset | 23.6.2026 18:32
Keskustanaiset: Keskustan kannatuksen on noustava, jos puolue mielii hallitukseen
Uutiset | 23.6.2026 12:40
”Arvokas hautaaminen on yhteiskunnan tehtävä”, keskusta linjaa seurakuntavaaliohjelmassaan
Uutiset | 18.6.2026 13:46
Keskustanaiset: Keskustan kannatuksen on noustava, jos puolue mielii hallitukseen
Uutiset | 23.6.2026 12:40
Nuorkeskusta: Ihmisarvo ei ole mielipidekysymys
Uutiset | 23.6.2026 18:32
”Arvokas hautaaminen on yhteiskunnan tehtävä”, keskusta linjaa seurakuntavaaliohjelmassaan
Uutiset | 18.6.2026 13:46
  • Uutiset
  • Keskusta
  • Näkökulmat
  • Blogit
  • Tapahtumat

Toimitus

[email protected]
[email protected]

Hel­sin­gin toi­mi­tus
Apol­lon­ka­tu 11 A Hel­sin­ki

Toimitus

Lataa uutissovellus Lähetä juttuvinkki Lähetä palautetta Mediatiedot

Järjestöpalstan ilmoitukset Keskustan piiritoimistojen kautta.

Tietosuoja- ja rekisteriseloste


Seuraa Suomenmaata

✖

Kirjaudu sisään

Syötä tunnuksesi alla oleviin kentiin. Jos sinulla ei ole vielä tunnusta, voit rekisteröityä täällä.

Näköislehti vaatii voimassaolevan tilauksen. Tilaa Suomenmaa täällä.

Olen unohtanut salasanani
Rekisteriseloste