Sähkötapaturmat aiheuttavat edelleen myös kuolemantapauksia – nuorten osalta yksi syy erityisen surullinen

Sähköiskun aiheuttamat vammat ja kuolemat ovat merkittävästi vähentyneet turvallisuuskulttuurin ja turvallisuusvaatimusten kohentumisen myötä.

HUSin tehohoidossa hoidetaan silti vuosittain noin 1–5 sähkövammapotilasta. Vakavat vammat liittyvät yleensä suurjännitetapaturmiin ja vaativat useimmiten tehohoitoa.

– Suomessa tapahtuu vuosittain keskimäärin 2–3 sähkökuolemaa, joista merkittävä osa sattuu nuoren henkilön kiivettyä junan katolle. Nuorten kuolemat suurjännitejohtimen valokaaresta ovat erityisen surullisia, koska ne olisivat olleet vaaran tiedostamisen avulla vältettävissä, toteaa ylilääkäri Janne Alakare HUSin Akuutista tiedotteessa.

Myös verkkovirran aiheuttamat kotitapaturmat ovat hengenvaarallisia sähköaltistuksen hetkellä, mutta vakavat vammat ovat harvinaisia. Kyse on tyypillisesti käden kontaktista verkkovirtaan, josta selvitään usein ilman lääkärikäyntiä.

Uuden ohjeistuksen mukaan oireeton potilas, joka on selviytynyt verkkovirran aiheuttamasta sähkötapaturmasta ilman ihon palovammoja ja jonka sydänfilmi on normaali, voidaan kotiuttaa ilman seurantaa tai laboratoriotutkimuksia.

Janne Alakareen mukaan vammoitta pienjännitetapaturmasta selviytyneen potilaan pitämiselle monitoriseurannassa ei ole lääketieteellistä perustetta.

– Potilaita on aiemmin usein seurattu viiveellä tulevien ongelmien varalta. Kansainvälisen aineiston perusteella tälle ei ole kuitenkaan aihetta, vaan verkkovirran tai sitä matalamman jännitteen kohdalla mahdolliset vammat on arvioitavissa heti tapahtuneen jälkeen. Päivitetty käytäntö tehostaa terveydenhuollon toimintaa ja on potilaiden edun mukainen, kertoo Alakare.

Sähkötapaturman vuoksi hoitoon hakeutuu suhteellisen vähän potilaita. Vuosina 2021 ja 2022 sähköisku kirjattiin HUSin päivystyksissä päädiagnoosiksi yhteensä 450 potilaalle. Päivystyksestä jatkohoitoon siirtyi vain 1,3 prosenttia potilaista.

Ennen päivystykseen lähtemistä kannattaa soittaa Päivystysavun maksuttomaan numeroon 116117, jossa sairaanhoitajat tekevät hoidon tarpeen arvion, neuvovat oikeaan hoitopaikkaan tai antavat itsehoito-ohjeet.

Jos tapahtumaan liittyy suurjännitevamma, tajunnanmenetys, salamanisku, palovamoja, rintakipua, huonovointisuutta tai huimausta, silloin on syytä soittaa hätänumeroon 112.

Sen sijaan aikuisen kuivan ihon hetkellinen kontakti kotitalousverkkoon ilman tajunnanmenetystä ei vaadi yhteydenottoa terveydenhuoltoon, jos tapahtumaan ei liity selkeitä oireita eikä ihon vauriota.