Yle ja HS: Tätä mieltä asiantuntijat ovat hallituksen koronastrategiasta – risuja "kompuroinnista", ruusuja hätäjarrusta
Asiantuntijat ovat pääosin tyytyväisiä hallituksen uuteen koronastrategiaan.
Hallituksen on tarkoitus saada yhteiskuntaa auki niin, että koronaa torjutaan tarvittaessa alueellisesti kohdistetuilla toimilla valtakunnallisten säädösten sijaan. Tämän mahdollistaa eritoten rokotuskattavuuden kasvu. Lokakuussa on mahdollista päästä tavoiteltuun 80 prosentin kattavuuteen myös tehosteannosten osalta.
– Exit-strategiasta on puhuttu aiemmin paljon, ja sanotaanko, että tässä on nyt sellainen tekemisen meininki, tautiekologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo sanoo Helsingin Sanomissa (HS).
Strategiaan kuuluva niin sanottu hätäjarrumekanismi kerää sekä Aivelon että HS:n myös haastatteleman Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilän kiitokset. Mekanismi voitaisiin ottaa käyttöön, jos Suomeen leviäisi virusvariantti, joka olisi esimerkiksi immuuni rokotteille. Silloin toimenpiteitä voitaisiin jälleen ottaa laajemmin käyttöön.
– Järkevä ja maltillinen kokonaisuus, Pietilä kiittää.
Kumpikaan ei kuitenkaan pidä uutta strategiaa aivan täydellisenä.
Pietilä huomauttaa, että tällä hetkellä epidemiatilanne ei ole yhtä hyvä kuin strategiassa oletetaan. Toisaalta on vielä matkaa tilanteeseen, jossa 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu. Aivelo etenisi rauhallisesti.
– Mitä enemmän rajoitusten poistoa porrastetaan, sen parempi.
Zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti toteaa HS:ssa, että suunta on kaiken kaikkiaan hyvä.
– Mutta edelleen on syytä pitää mukana pieni varovaisuuselementti, jotta vältytään sahaavilta toimenpiteiltä, joissa yhteiskuntaa ensin avataan ja sitten taas suljetaan.
– Se, kuinka paljon virus kiertää väestössä samaan aikaan kun kontaktit lisääntyvät, vaikuttaa siihen, kuinka paljon tauti siirtyy rokottamattomiin tai puutteellisesti rokotettuihin taskuihin, kuten kouluihin, tai hoivakoteihin, joissa vakavia infektioita voi tulla enemmän, Vapalahti sanoo.
Yleisradion haastattelema Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ylilääkäri Asko Järvinen arvioi Ylen aamun lähetyksessä, että olisi tarvittu selkeämpiä linjauksia eri toimijoiden työnjakoon sekä tarkempia askelmerkkejä esimerkiksi testaukseen.
Hänen mukaansa hallituksen koronastrategiasta puuttuu konkretia.
– Kyllä tuo varsinaista kompurointia oli. Ja käytännön päätökset ovat vielä hankalampia tämän jälkeen. Mitään konkreettista päätöstä siitä, mitä tehdään ja miten tulisi toimia, ei tullut. Käytännön toimet jäivät tekemättä ja asiantuntijoiden suositukset sekä hätähuudot jätettiin huomiotta, Järvinen arvostelee.
Hänen mielestään erityisesti hallituksen, sosiaali- ja terveysministeriön ja alueiden välinen työnjako jäi strategiassa sekavaksi, Yle kertoo.
– Samalla vastuuta pantiin alueille, mutta testausstrategia ja koulujen toiminta, miten kouluissa todetuissa tapauksissa toimitaan, jäivät avoimeksi. Tästä asiantuntijat ovat viestineet ministeriöön jo pidemmän aikaa ja olleet huolissaan.
Jos lasten testaamista jatketaan nykyiseen malliin, se johtaa Järvisen mukaan koulujen sulkemiseen.
– Heinäkuun lopulta lähtien THL:n suositus testauksesta on ollut, että kahdesti rokotettujen ei tarvitse hakeutua testaukseen, ellei ole hoivan työntekijä tai tiedossa olevaa altistusta. Tämä oli aika voimakkaassa ristiriidassa sen kanssa, kun hallitus sanoi että toimia ei pitäisi kohdistaa lapsiin ja nuoriin.