Hallituksen uuden strategian tavoitteena on pitää yhteiskunta auki – rajoitukset voivat poistua kun yli 12-vuotiaiden rokotuskattavuus vähintään 80 prosenttia
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) sanoi maanantaina tiedotustilaisuudessa, että hallitus ei jää odottamaan 80 prosentin rokotuskattavuutta, vaan uuden koronastrategian toimeenpano aloitetaan välittömästi.
Se tarkoittaa Kiurun mukaan sitä, että rajoituksia ryhdytään purkamaan asteittain heti.
Kiurun mukaan uudistetun koronastrategian lähtökohta on yhteiskunnan avaaminen, aukipitämisen edistäminen ja epidemian jälkihoito. Lisäksi strategialla tuetaan talouden kasvuedellytyksiä ja jälleenrakentamista.
– Laajamittaisesta pandemian torjunnasta siirrytään kohti alueellista tartuntaryppäiden sammutusta, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hänen mukaansa valtakunnallisista rajoituksista ja suosituksista luovutaan, kun vähintään 80 prosenttia yli 12-vuotiaista on rokotettu kahteen kertaan tai kun kaikilla rokotusten kohderyhmään kuuluvilla on ollut mahdollisuus saada kaksi rokotetta.
Elo-syyskuun vaihteessa on arvioitu, että 80 prosentin rokotekattavuus voidaan saavuttaa lokakuun puoliväliin mennessä.
Sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki kertoi tiedotustilaisuudessa, että epidemiavaiheista sekä niihin liittyvistä suosituksia luovutaan.
Voipio-Pulkki avasi myös sitä, miten paikallisissa erityistilanteissa paikallisten viranomaisten tulee toimia. Hänen mukaansa rajoituskeinot pyritään rajaamaan niin, että ne ovat kohteeltaan ja sisällöltään sekä kestoltaan rajattuja.
– Rajoitusten tulisi kohdella eri aloja mahdollisimman yhdenmukaisesti, Voipio-Pulkki sanoi.
Jatkossa on tarkoitus, että epidemiaa torjutaan tartuntatautilain nojalla paikallisin ja alueellisin toimenpitein.
Vaikka alueilla esiintyisi tartuntaryppäitä, pieniriskisiä tilaisuuksia ei olisi suositeltavaa rajoittaa ollenkaan.
Suuren riskin tilaisuuksia voidaan kuitenkin hallintopäätöksillä rajoittaa niin sanotussa paikallisessa erityistilanteessa. Parhaillaan valmistelussa on lisäksi koronapassi. Vapaaehtoisen koronapassin avulla rajoituksista voisi poiketa.
Päätöksenteossa on lisäksi huomioitava lapsen edun ensisijaisuuden periaate.
Vaikka laajoista rajoituksista luovutaan, strategiaan sisältyy niin sanottu hätäjarrumekanismi.
Se voitaisiin ottaa käyttöön, jos Suomeen leviäisi virusvariantti, joka olisi esimerkiksi immuuni rokotteille. Silloin toimenpiteitä voitaisiin jälleen ottaa laajemmin käyttöön.