Kurvinen vaatii selontekoa: Hallituksen on kerrottava, kuka maksaa ennallistamisen miljardilaskun

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen vaatii, että metsiin, soihin, vesistöihin ja maatalousympäristöön vaikuttava ennallistamissuunnitelman luonnos ja lopullinen suunnitelma on tuotava eduskunnan käsiteltäväksi valtioneuvoston selontekona ennen niiden hyväksymistä.

Aiemmin kesäkuussa hallituspuolueet olivat tyrmänneet eduskunnassa keskustan esittämät vaatimukset kirjata lainsäädäntöön vaatimukset eduskuntakäsittelystä, ennallistamisen reunaehtojen asettamisen sekä maanomistajien oikeuksien vahvistamisen, Kurvinen muistuttaa tiedotteessaan.

– Hallitus on härkäpäisesti viemässä yhtä Suomen lähihistorian merkittävimmistä maankäyttöön, luonnonvarojen käyttöön ja julkiseen talouteen vaikuttavista kokonaisuuksista eteenpäin ilman riittäviä vaikutusarvioita, ilman sitovia kansallisia reunaehtoja ja ilman eduskunnan todellista osallistumista päätöksentekoon, Kurvinen varoittaa.

Ennallistamissuunnitelman lausuntokierros päättyy 27. elokuuta ja lopullinen suunnitelma on tarkoitus toimittaa Brysseliin syyskuun alkuun mennessä ensimmäisten jäsenmaiden joukossa. Jo tämä kertoo Kurvisen mielestä, että hallitus ei ole antamassa lausunnoille mitään merkitystä ja jopa perussuomalaisista on kuoriutunut EU:n kiltti mallioppilas.

Tässä tilanteessa eduskunnalle annettava selonteko ei olisi liikaa vaadittu, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja painottaa.

– Se olisi kansanvallan ja avoimen päätöksenteon vähimmäisvaatimus varsinkin tässä tilanteessa, kun aiemmin tällä viikolla pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla hallituspuolueet lupasivat eduskunnassa päätöksenteon avoimuutta.

Kurvinen nojaa vaatimuksensa keskustan eduskuntaryhmän kirjallisen kysymykseen saamaan vastaukseen. Siinä hallitus myöntää, että ennallistamisen kustannukset voivat nousta jopa noin 1,2 miljardiin euroon vuodessa seuraavan reilun 20 vuoden aikana ja että vuotuinen rahoitusvaje olisi satoja miljoonia euroja.

– Silti suomalaisille ei ole kerrottu uskottavasti, miten miljardilasku maksetaan tai mitä vaikutuksia suunnitelmalla on maa- ja metsätalouteen, investointeihin, energiantuotantoon, kuntiin ja koko kansantalouteen. Näin merkittävässä asiassa eduskunnan rooli ei voi rajoittua pelkäksi sivustaseuraajaksi, Kurvinen sanoo.

Kurvisen mukaan hallituksen vakavin virhe on se, että ennallistamissuunnitelman sisältöä ohjataan lähinnä hallinnollisilla linjauksilla eikä lain tasoisilla velvoitteilla.

– Keskustan mielestä lakiin olisi pitänyt ehdottomasti kirjata Ruotsin esimerkin mukaisesti selkeä periaate siitä, ettei Suomi toteuta ennallistamisasetusta yhtään pidemmälle kuin EU-lainsäädäntö edellyttää ja että kaikki kansallinen liikkumavara käytetään suomalaisen työn, yrittämisen ja omistamisen turvaamiseksi.

Kurvinen korostaa, että maanomistajien omaisuudensuoja ei ole vain juridinen kysymys vaan myös käytännön kysymys maanomistajien luottamuksesta.

– Hallitus vetoaa siihen, ettei suunnitelmalla olisi suoria oikeusvaikutuksia yksityisiin maanomistajiin. Se ei poista sitä tosiasiaa, että jo EU:lle toimittamassa suunnitelmassaan hallitus tulee kertoneeksi, mihin Suomi on ainakin valmis. Siksi linjaukset voivat vaikuttaa välittömästi investointeihin, alueiden kehittämiseen, metsien käyttöön ja kiinteistöjen arvoihin jo kauan ennen mahdollisia virallisia päätöksiä.