Lukijalta: Toimeliaisuus ja luottamus kantavat – Inhimillinen yhteiskunta rakennetaan arjessa
Suomalainen yhteiskunta on pitkälti rakennettu ajatukselle, jonka ytimessä on keskinäinen luottamus. Kun ihminen kohtaa elämässään vaikeuksia – olipa kyse työttömyydestä, sairaudesta tai muusta äkillisestä elämänmuutoksesta – yhteiskunnan turvaverkon on tarkoitus kantaa.
Viime kädessä kyse ei ole vain pykälistä tai euromääristä, vaan siitä, miten me yhteiskuntana suhtaudumme toisiimme ja miten kannustamme jokaista eteenpäin.
Kun katsotaan sosiaaliturva- ja työllisyyskeskustelua, huomio kiinnittyy usein pelkkiin rakenteisiin. Silti matkan varrella on vaarana unohtaa se inhimillinen perusta, jolle koko hyvinvointivaltio on aikanaan pystytetty: toimeliaisuus ja halu kehittää itseään.
Paikallisuus, halu pitää huolta heikommista ja vankka usko ihmisen kykyyn oppia uutta muodostavat arvopohjan, jota tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan. Kun päätökset tehdään riittävän lähellä ihmistä, arkiympäristössä, ymmärretään paremmin, etteivät kaikkien ihmisten elämäntilanteet ole samanlaisia. Jokainen ansaitsee tulla kohdatuksi yksilönä, jolla on potentiaalia kasvaa ja löytää oma paikkansa yhteisössä.
Turvaverkon tehtävä ei ole passivoida, vaan luoda ponnahduslauta. Aktiivisuus ja itsensä kehittäminen – olipa kyse ammattitaidon päivittämisestä, uusien taitojen opiskelusta tai työkokeilusta – ovat avaimia siihen, että ihminen voi rakentaa tulevaisuuttaan omin jaloin. Kun yhteiskunta tarjoaa reilut työkalut, selkeät polut koulutukseen ja matalan kynnyksen mahdollisuuksia työhön, yksilöllä on syytä uskoa omiin mahdollisuuksiinsa.
Paraskaan järjestelmä ei kuitenkaan toimi ilman molemminpuolista luottamusta ja tekemisen meininkiä. Yhteiskunnan on luotettava siihen, että kansalaiset haluavat omalla panoksellaan, toimeliaisuudellaan ja ahkeruudellaan kantaa kortensa kekoon, kun heille annetaan siihen aidot edellytykset. Vastaavasti kansalaisten on voitava luottaa siihen, että hädän hetkellä apua saa ja että omaa yritteliäisyyttä arvostetaan.
Inhimillisyys, itsensä kehittäminen ja taloudellinen kestävyys eivät ole toisiaan poissulkevia – päinvastoin.
Kun pidämme huolta toisistamme paikallistasolta alkaen, kannustamme aktiivisuuteen ja annamme tilaa ihmisten omalle kasvulle, rakennamme kestävää ja vahvaa tulevaisuutta, johon jokaisella on halu osallistua.
Antti-Ville Sivonen
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/