Lukijalta: Datakeskukset – sähköverkon lisääntyvä päänvaiva?
Suurin muutos tuli energiasektorilla kun Suomen sähkömarkkinat vapauttanut sähkömarkkinalaki tuli virallisesti voimaan 1. kesäkuuta 1995. Kilpailu avattiin vaiheittain, ja kaikki kuluttajat tulivat täysin kilpailun piiriin 1. tammikuuta 1997 alkaen. Sähköä voit ostaa vapaasti markkinoilta eri toimijoilta.
Vielä -80/90 luvulla suomalainen energia- ja huoltovarmuus oli taattua ja useimmiten se oli kuntien omistuksessa. Sähkömarkkinalain vapautuksen ja muutoksen myötä sekä sähköntuotanto, että myös sähkönjakeluverkon omistus on kokenut suuren muutoksen. Jossain kiiteltiin ja sijoitus- ja bisnesmarkkinat saattoi haistaa siinä myös oman tulevan mahdollisuuden.
Yhdistelmävoimalat (kombi) valloittivat -80/90 luvulla kaupungit ja olivat myös sitä, erityisesti kaukolämmön kysynnän kasvaessa. Kaikki hyöty voimalaitosten ”jätelämmöstä” pyrittiin ottamaan talteen kaukolämmön muodossa ja hyvinhän siinä onnistuttiin. Hinnoitteluna oli useimmiten omavaraisuus, eli ns. nollaperiaate, voittoja ei juurikaan näistä elämän perustarpeesta, sähkö/lämpö kerätty. Kaikki hyöty pyrittiin ottamaan alueellisesti energiasta talteen ja irti, sillä onhan kaukolämpöä tuottavien kombivoimalaitosten kokonaishyötysuhde korkea ja tyypillisesti jopa yli 90 %, kun kyseessä oli sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos.
Mutta mitä kuuluu sähköntuotannolle tänään? Missä mennään? Sähkömarkkinoista, entisestä elämän perushyödykkeestä on tullut kirjaimellisesti sijoisyhtiöiden ”villi-markkinabisnes”. Riittääkö Suomessa edelleen sähköntuotannon kapasiteetti? Kuten jo ennenkin voimalaitosalalla sanottiin, että kulutuksen nyrkkisääntö on, että kaupunki kuluttaa sähköä asukaslukunsa verran. Esimerkiksi Lappeenrannan n. 70.000 asukkaan kokoisen kaupungin keskikulutusteho on n. 70 MW. Ja vastaavasti Helsingin 700.000 asukkaan kaupungin se on n.700 MW.
Mitä tämä tarkoittaa? Kysymme, riittääkö sähköä varmasti vielä näiden tulevien sähkösyöppöjen (datakeskukset) investointien ja toteutusten jälkeen myös talvisin? Erityisesti kun sähköä ei ”kasva” itsestään lisää puussa? Entäpä, miten käy sähkön hinnoittelulle? Sillä ns. konventionaalista, perinteistä ”kivijalka” sähkötuotantoa on Suomessa enää tarjolla lisää rajallisesti, eikä uusia ole juurikaan rakennettu. Ja kun tiedetään, että aurinko- ja tuulienergiatuotantoa rajoittaa ja säätelee vaihtelevat sääolosuhteet.
Vielä -70 luvulla perinteisiä ja yhdistelmävoimalaitoksia nousi kuin sieniä sateella: Loviisa 1 ja 2, Olkiluoto 1 ja 2, samoin Inkooseen, Naantaliin, Martinlaaksoon, Lahteen, Ouluun, Mertaniemeen (Lpr), samoin Hanasaaren B-voimalaitos ym.
Tarvitaanko nyt myös tällaista perussähkötuotantoa lisää? Pilvipalvelut ja datakeskukset ovat nyt Suomessa kovassa huudossa, tulijoita olisi. Mutta onko loppuun asti mietitty mistä niiden kaikkien nielaisema sähköteho otetaan? Erityisesti, kun useana talvena Fingrid on jo ilmoittanut, että ollaan jo lähellä oman sähköntuotannon huipputehoja. Tammikuussa 2026 sähkön kulutushuippu oli 15.500 MW, jossa määrässä oli Suomessa tuotettua sähköä n.14.000 MW, 90% ja ostosähköä 10%.
Esimerkiksi, Lappeenrannan Pajarilaan tuleva datakeskus nielaisee sähkötehoa n. 350 MW. Tämä teho vastaa viiden (5×70=350 MW) Lappeenrannan kokoisen kaupungin sähkötehoa, siis viiden kaupungin.
Tällä hetkellä Suomessa on Elinkeinoelämän keskusliiton tietojen mukaan rakenteilla 14 ja suunnitteilla 41 uutta datakeskusta. Mitä se tarkoittaa? Tottakai, tämä kaikki sähköteho on Suomen kantaverkon (Fingrid) jakelusta (tehosta) pois.
Kantaverkkoyhtiö Fingrid on kertonut, että pelkästään datakeskuksilta tulleet verkkoliityntäkyselyt ylittävät jo kolminkertaisesti koko Suomen sähkön huippukulutuksen.
Haloo! Kysymme nyt, tarvitaanko näitä datakeskuksia enää yhtään lisää Suomeen? Miten käy Suomen oman, ihan perussähköntuotannon riittävyyden ja miten se selviää tällä menolla tästä? Sillä myös lisääntynyt sähköautokanta vaatii oman osuutensa sähköverkosta.
Pauli Sutinen
Lappeenranta
Tällä palstalla Suomenmaan lukijat voivat käydä avointa keskustelua mieltään askarruttavista ajankohtaisista aiheista. Toimituksella on oikeus editoida kirjoituksia. Voit jättää kirjoituksen osoitteessa: https://www.suomenmaa.fi/kategoria/mielipide/