Milloin Suomeen tehtiin ensimmäinen ilmahyökkäys? – Isku tehtiin jo vuosia ennen Neuvostoliiton aikaa
Suomeen on tehty laajoja ilmapommituksia vain talvi- ja jatkosodan vuosina 1939–1944. Myös Lapin sodan 1944–1945 aikana saksalaiset pommittivat suomalaiskohteita.
Ilma-asetta käytettiin jo vuoden 1918 sisällissodassa. Sekä valkoisilla että punaisilla oli lentotoimintaa.
Neuvostoliiton Suomea vastaan toteuttamat talvisodan ja jatkosodan pommitukset olivat tuhoisuudeltaan aivan omaa luokkaansa kahteen muuhun vaiheeseen verrattuna.
Suomea oli kuitenkin pommitettu jo ennen sisällissotaa tai toisen maailmansodan aikaisia sotia.
Vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan verisimmät vaiheet olivat käynnissä. Vaikka Verdunin ja Sommen taistelut olivat kaukana maailmansodan länsirintamalla ja Brusilovin hyökkäys eteni kaukana sodan itärintamalla, vaikutukset ulottuivat silloiseen Venäjän keisarin alaiseen Suomen suuriruhtinaskuntaankin.
Suomella oli autonomia eli itsehallinto, mutta ei itsenäisyyttä. Emämaa Venäjä taisteli maailmansodassa Saksan keisarikuntaa vastaan, ja Suomen itsenäisyyttä ajaneet silloin vielä marginaaliset piirit katsoivatkin, että Suomi voisi itsenäistyä Saksan tuella.
Vaikka suomalaisia lähti sotilaskoulutukseen Saksaan, Suomi oli periaatteessa Saksan vihollinen tai ainakin vihollisaluetta Venäjän alusmaana.
Venäjällä oli Suomen alueella kohtuullinen määrä sotajoukkoja. Ne tekivät linnoitustöitä tai operoivat Itämerellä Suomesta käsin. Suomen alue oli tärkeää varmistaa siltä varalta, että Saksa valtaisi Suomesta sillanpääaseman, josta käsin voisi uhata meriliikennettä tai Pietarin kaupunkia.
Ilmalaiva eli zeppeliini oli kehitetty 1800-luvun viimeisinä vuosina, ja vuonna 1900 jäykkärunkoinen ilmalaiva sai patentin. Ensimmäinen onnistunut lentokonelento tehtiin Yhdysvalloissa vuonna 1903. Nämä keksinnöt loivat perustan ensimmäisessä maailmansodassakin käytetyille ilma-aseille ja lentotoiminnalle.
Suomeen iski 25. heinäkuuta 1916 zeppeliini. Tästä tulee huomenna lauantaina kuluneeksi tasan 110 vuotta.
Iskun teki Saksa. Sen LZ 58 -ilmalaiva pudotti heinäkuun 25. ja 26. päivien välisenä yönä kahdeksan pommia Maarianhaminan satamaan, jossa oli Venäjän laivastoa ja matruuseja.
Usein ajatellaan, että ilmalaivat olivat kömpelöitä ja helppoja maaleja. Näin olikin myöhemmin, mutta 163,3-metrinen LZ 58 oli ensimmäisen maailmansodan ensimmäisinä vuosina kohtalaisen kätevä ase melkein sadan kilometrin tuntinopeudellaan ja hyvällä kantokyvyllään.
Hyökkäyksessä sai surmansa viisi venäläistä matruusia. Suomi oli siirtynyt ilmasodan aikakauteen.
Lähteitä
Sisällissodan pikkujättiläinen, toim. Pertti Haapala & Tuomas Hoppu WSOY 2009